Eilisen kommentoinnin lopun teema johtajille kuuliaisuudesta jatkuu tässä luvussa. Tuskasta on mahdollisuus päästä yhteiseen iloon, mutta se vaatii toimenpiteitä. Yhden ihmisen tuottama suru oli myös yhteisön suru. Paavali oli toiminut esimerkillisesti johtajana puuttumalla heti ongelmiin. Tuohon aikaan oli kai tapana, että julkisynnissä elävä tai väärää oppia opettava suljettiin rangaistuksena seurakunnan ulkopuolelle harjoittamaan katumusta. Nyt oli jo anteeksiantamisen ja lohdutuksen aika. Siksi Paavali kehottaa osoittamaan tälle henkilölle rakkautta, jottei saatana pääsisi hajottamaan ja katkeroittamaan seurakuntaa riitojen avulla. “Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan” (Joh. 10:10). Nykyään annetaan ihmisten elää rauhassa ja toteuttaa omaa elämäänsä, ettei vaan yksityisyyden suojaa loukattaisi. Itse toivoisin, että jos tarvetta on, niin voisikohan vaikka lähimmäisenrakkauden velvoittamana joku tulla vähän auttamaan ja puhumaan minulle järkeä!
Sitten jäin taas jumiin tähän kuvaan, jossa kuljetaan eteenpäin voittosaatossa Kristusta seuraten, ja hänen tuntemisensa tuoksua kaikkialla levittäen. Siinä on paljon vertauskuvia Jumalan tahdon mukaiselle elämälle. Kiitos meidän kuljettamisesta kuuluu Jumalalle, sillä se on hänen työtään meissä. Voittosaatossa kulkevat ovat päässeet osallisiksi Kristuksen voitosta. Hän voitti ristillä synnin ja kuoleman. Kristuksen tuoksun jäljet johtanevat VT:n polttouhreihin, jonka hepreankielinen nimi tarkoittaa “ylös kohoavaa”. Kun polttouhri toimitettiin säädetyllä tavalla ja uskossa Herraan, se oli “tuoksuva tuliuhri, joka oli Herralle mieluisa” (3. Moos. 1:9). Tosi polttouhri Kristus uhrasi itsensä ristillä, nousi ylös kuolleista ja astui ylös taivaaseen.
Miten sitten pitäisi elää ja toimia, että olisimme Kristuksen tuoksu? Alla muutama jae, jotka antavat suuntaa sille, mitä se voisi tarkoittaa.
-
”Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle” (Ef. 5:2).
-
“Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi” (Room. 12:1).
-
“Me julistamme sitä (Jumalan sanaa) Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta (17).
Juha