Jumala lupaa ”sinä päivänä” asettavan Juudan ja Israelin voittamattomiksi ja hävittävänsä kaikki, jotka käyvät heitä vastaan. ”Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet.”
Kuten edellisissä luvuissa, tässäkin on profeetallinen sanoma. Juutalaiset kääntyvät vielä kansana seuraamaan Jeesusta. Meille tämä on jälleen merkki Jumalan hallinnasta. Hänen sanaansa voi luottaa!
”Tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen.” ”Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.”
Paavali puhui sydämestään. Hän omisti koko elämänsä Jeesukselle. Hän ei puhunut teoriaa. Itse hakeuduin uskoon tultuani lähetystyöhön. Halusin antaa koko elämäni Herran käyttöön. Elämä ei kuitenkaan mennyt niin kuin ajattelin ja jouduimme palaamaan Suomeen. Edelleen kipuilen mm. terveyspulmien kanssa ja kyselen Jumalalta mitä koko elämän antaminen hänelle tarkoittaa käytännössä nyt. Onneksi saan levätä armossa, eikä pelastusta saavuteta teoilla!
Anna