Vartauksessa, jossa kuningas antaa kultarahan palvelijoilleen ja ohjaa heitä käyttämään sitä parhaansa kykynsä mukaan kunnes hän palaa. Olen kuullut opetettavan, että kun tuollaisessa tilanteessa käytettiin rahaa, niin se tehtiin antajan/sijoittajan nimissä. Jos vaikka perustaisiin kauppa, niin silloin kerrottaisiin tuon kuninkaan rahoittaneen sen. Kuningas oli kuitenkin epäsuosittu, joten tämän nimissä toimininen vaatisi kanttia.
Raha jonka kuningas antoi voisi olla nykyrahassa kymmenen tuhatta euroa (tosin asiat maksavat nykyään eri suhteessa kuin silloin). Se on raha minkä perustamalla yrityksen tai laajentamalla olemassa olevaa, sijoittamalla tai muulla tavoin voi moninkertaistaa, mutta se vaatii vaivaa. Vähimmillään rahan voisi laittaa pankkiin kasvattamaan korkoa. Palatessan kuningas katsoi sitä kuinka palvelijat toimivat tuon suhteellisen pienen vastuun kanssa ja sillä perusteella antoi heille kaupunkeja hallittaviksi.
Täällä maanpäällä eläessämme meillä on mahdollisuus kasvaa monella tapaa. Ne asiat missä keräämme rohkeutta ja voitamme pelkomme, selviämme koettelemuksista ja kiusauksista tai teemme työtä hänen valtakuntansa muuttavat meitä sellaiseen suuntaan missä tulemme enemmän Jumalan kaltaisiksi ja voimme olla hänen käytössään. Tämä saa minut miettimään: Kuinka voin käyttää ne lahjat ja tilanteet mitä Jumala on antanut hyvin? Kuulin lähiaikoina kysymyksen: Odotatko Jeesuksen paluuta ja olisitko siihen valmis? Tahdon Jeesuksen tulessa tai minun päästessä Jeesuksen luokse kuolessani huomata kasvaneeni oikeaan suuntaan olla iloinen siitä miten olen saanut käyttää Jumalan antamia lahjoja elämässäni.
Elli
