1. Kun. 12, Joh. 9

1. Kun. 12

Joh. 9

Jeesuksen ajan kulttuurissa fyysinen tai henkinen vamma tai sairaus tulkittiin yleensä aina synnin seuraukseksi. Syntymästään saakka sokeana ollut mies ja hänen vanhempansa olivat varmasti joutuneet kantamaan leimattuina häpeää siitä, että joku heistä oli tehnyt syntiä, kun perheen poika oli syntynyt sokeana. Jeesus muutti tilanteen täysin. Hän antoi sokealle pojalle, jo miehelle, näön ja poisti perheen häpeän.  

Ennen parantamisihmettä Jeesus lausui kuitenkin tärkeät sanat: ”Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki.” Sairaus ja kärsimys ei olekaan aina synnin seurausta. Usein käsittämättömistä syistä Jumala sallii meille kärsimystä, jotta hänen armonsa voisi tulla ylenpalttiseksi. Jumalan armo tulee suureksi meidän heikkoutemme keskellä.

Jos Johanneksen tallentamassa tapahtumassa synti ei ollut syypää miehen sokeuteen, niin 1. Kun. 12.:ssa luvussa puolestaan näkyvät synnin seuraukset. Israelin ja Juudan heimot olivat eläneet yhtenäisenä kuningaskuntana 120 vuotta Saulin, Daavidin ja Salomon kuninkaiden valtakausien ajan, jotka kukin kestivät 40 vuotta. Sitten Salomolta petti usko. Jumala ennusti Salomon palvelijalle Jerobeamille, että riistää Salomolta vallan ja antaa juutalaisten kymmenen heimon hallinnnan Jerobeamille, koska Salomo oli alkanut palvella moabilaisten, ammonilaisten ja sidonilaisten jumalia ainoan tosi Jumalan rinnalla. Mekin toimimme helposti kuin Salomo. Säilytämme uskon Jumalaan mutta rinnalle otamme muita ympäröivien ihmisten ja yhteiskunnan jumalia, jotka eivät ole tosia.

Sokeudesta parantuneen miehen ja fariseusten (Joh. 9) täysin erilainen asenne puhuttelee ja haastaa meitä nytkin. Miehen yksinkertainen usko on aseista riisuvaa: ”Kun minä kerran näen, niin sitten minä myös uskon!” Fariseukset eivät sen sijaan uskoneet, vaikka näkivät ja kuulivat mitä. He olivat jo valmiiksi tuominneet Jeesuksen Jumalan pilkkaajaksi ja herjaajaksi. Edes Jeesuksen ihmeteot, hyvyys ja viisaus eivät saaneet heitä muuttamaan tuomiotaan. Jeesus, auta, että meistä tulee uskossa sokean miehen kaltaisia, ei fariseusten.

Heli