2. Kun. 2, Joh. 21

1. Kun. 2

Väistämättä tulee mieleen tuo seuraava UT:n luku 21, jossa Jeesus kysyy myös kolme kertaa uskollisuutta ja sitoutumista hänen seuraamiseen. Tässä luvussa tapahtui samaa, sillä Elia pyysi kolme kertaa Elisaa matkan varrella jäämään paikoilleen. Tomerasti hän aina kieltäytyi ja vakuutti, että hän ei jätä Eliaa. Elisa oli sitoutunut hommaansa ja halusi oppia siitä kaiken ennen Elian lähtöä. Hyvä niin, sillä kun Elisa pyysi esikoisen osuutta eli tupla-annosta Elian hengestä, hän sai sen. Ehtona oli se, että Elisan piti olla paikalla ja nähdä, miten hän lähtee taivaaseen. 

Viitta, jonka Elia oli heittänyt Elisan päälle kutsuessaan häntä maanviljelyhommista hengelliseen työhön, oli tippunut Elialta ja Elisa otti sen itselleen. Hengellisessä mielessä viitta edusti Jumalan voimaa ja ”voitelua”, joka lepäsi profeetan yllä. Tätä Elisa heti testasi ja huomasi, että lyödessään vettä Elian tavoin, se jakautui kahtia. Hän käytti myös saamaansa Hengen voimaa hyvän tekemiseen puhdistaen Jerikon kaupungin lähteen, sekä itsepuolustukseen häntä pilkkaavia vastaan.

Vähän jäi vaivaamaan sen verran tuo viimeinen ihme, jossa pikkupojat joutuivat karhujen raatelemaksi, että googlailin selitystä sille. Tässä joitakin mieltä rauhoittavia tekijöitä asialle. Kävi ilmi, että pikkupoikia vastaava alkukielen sana voi tarkoittaa myös nuoria miehiä ja samaa sanaa käytetään myös sotilaista ja palvelijoista. Kyseessä oli siis todennäköisesti suuri joukko nuoria miehiä, jotka muodostivat uhkaavan “katujengin” ja estivät profeetan matkan. Elisan piti vakiinnuttaa asemansa Jumalan profeettana, ja tapaus osoitti, että Elisa kantoi samaa Jumalan voimaa ja auktoriteettia kuin edeltäjänsä, eikä häntä voinut vastustaa rankaisematta. Mene ja tiedä?

Joh. 21

Jeesus näyttäytyi  Apt. 1:3 mukaan useasti valitsemilleen apostoleille 40 päivän ajan ennen taivaaseen ottamista. Pietari oli lähtenyt miesten kanssa kalaan, joka oli varmaan mieluisaa ja tuttua puuhaa. Jeesuksella oli taas heille asiaa, ja hän teki itsensä tunnetuksi tutulla tavalla. Nyt oli vuorossa Pietarin kalansaalis numero 2.  Ensimmäinen löytyy Luuk.5:4-7. Silloin Pietari vähän ihmetteli Jeesuksen ohjetta, mutta kalaretki onnistui ja Pietari sai lähetyskutsun:” Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.” 

Nyt tässä kohtaamisessa Pietari joutui kohtaamaan lankeemuksensa ja häpeänsä Jeesuksen kanssa. Tuo armon prosessi eteni aika suoraviivaisesti ja vähäsanaisesti. Ei Jeesus kysellyt Pietarilta miltä hänestä nyt tuntui eikä hän itsekään kertonut mitä kävi mielessä kun heidän katseet kohtasivat Pietarin heikkouden hetkellä. Ei palattu enää vanhaan, vaan Jeesus uudisti Pietarin kutsun sekä käsitteli hänen kieltämisen kolmella samankaltaisella kysymyksellä – “Rakastatko minua”? Kolmeen kysymykseen liittyi kolme kehotusta toimia paimenena. ”Ruoki minun karitsoitani” ja ”Kaitse minun lampaitani”. 

Pietari vastasi jokaiseen kysymykseen myöntävästi:”Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Tästä vuorovaikutuksesta voi päätellä, että Pietari oli saanut anteeksi ja että todellinen rakkaus Jeesusta kohtaan ilmenee muiden palvelemisena. 

Tämä on minullekin tärkeä kohta Raamatussa, josta Jumala on puhunut minulle useaan kertaan tavalla ja toisella. Siksi kai elämänurani vei minut koulumaailmaan, jossa kaitsettavia ja ruokittavia riitti.

Juha