Haman kaatuu karmeasti omaan kuoppaansa – tai hirsipuuhunsa, jonka on pystyttänyt luvussa 5. Jäin pohtimaan sitä, kuinka erikseen mainitaan, että Hamanin kasvot peitettiin. Ilmeisesti se, samoin kuin kuolema puussa riippuen, kertoi erityisestä häpeästä.
Koska meillä on tällainen toivo, esiinnymme aivan avoimesti (2. Kor. 3:12)
Paavalia (ja mahdollisesti hänen työtovereitaan) yli syytetty salakähmäisyydestä, tietoisesti epämääräisestä opetuksesta ja sosiaalisten pelien pelaamisesta. Paavali vakuuttaa, että he ovat toimineet aivan avoimesti, julistaneet rehellisesti juuri niin kuin asiat ovat! Evankeliumin totuudessa on itsessään sellainen kirkkaus ja palkinto, että millään peleillä ei ole enää mitään merkitystä! Kunpa osaisin itsekin elää näin.
Siinä missä Hamanin kasvot peitettiin, jakeessa 18 meille luvataan jotain täysin päinvastaista:
Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. (2. Kor. 3:18)
Onko tämä lupaus tulevasta vai jotain, joka on meillä jo tässä ajassa? Jo nyt näemme Jeesuksessa kirkkauden?
Rakas Jumala, anna minun nähdä, että sinussa olen rikkain ihminen maan päällä, ja voin toimia laskelmoimatta. Anna meidän kasvaa sinua kohti, sinun kaltaisuuteesi.
Ada