Est. 8, 2 Kor. 4

Est. 8

Kuninkaan sallimaa julistusta ei voitu peruuttaa, joten Ester ja Mordokai laativat “vastajulistuksen”. En voi olla ihmettelemättä kuningas Kserkseen hahmoa, joka läpi kertomuksen tuntuu melkoisen välinpitämättömältä tyypiltä omaa valtaansa ja asemaansa kohtaan. Lopulta tämä kääntyi Esterin ja Mordokain eduksi. 

Ester ja Mordokai, Kserkses ja Haman antavat kaikki erilaisen mallin siitä, miten käyttävät käsissään olevaa valtaa. Kserkseen yliolkainen suhtautuminen saa aikaan melkein yhtä paljon pahaa kuin Hamanin itseriittoisuus. Mietin, kuinka kristittyinä meitä ei ohjata haalimaan valtaa, mutta on tärkeää tunnistaa, missä itselle on annettu vastuita ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

2 Kor. 4

Yksi argumentti, jolla puolustetaan Jeesuksen ylösnousemusta on vedota siihen, kuinka apostolit todistivat Jeesuksesta henkensä uhalla. “Valehtelijat ovat huonoja marttyyreja”. Jotkut tutkijat kyseenalaistavat tämän argumentin toteamalla, ettei meillä ole täyttä historiallista varmuutta siitä, että esimerkiksi Pietari ja Paavali olisivat kärsineet marttyrikuoleman juuri kristinuskon vuoksi. Paavalin kirjeet ja apostolien teot kuitenkin todistavat väkevästi siitä, että apostolit olivat kerta toisensa jälkeen valmiit jopa kuolemanvaaraan evankeliumin tähden – ja tällä elämän mittaisella asenteella onkin huomattavasti suurempi painoarvo kuin lopullisella kuolinsyyllä. (Kummankin marttyyrikuolemasta on toki vahva perimätieto.)

Paavali innostuu kesken puolustuspuheensa ylistämään kirkkautta, joka loistaa yli kaikkien olosuhteiden. Ensimmäistä kertaa havahduin huomaamaan sanat “Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan” (jae 6). Me opimme tuntemaan Jumalan, hänen luonteensa, kun me opimme tuntemaan Jeesuksen. Ja tämä valo on tarkoitettu jaettavaksi.

Paavali siteeraa psalmia 116, joka kuvaa kuoleman uhan keskelle virinnyttä toivoa:

“Hän säästi minut kuolemasta, hän säästi silmäni kyyneliltä, ei antanut jalkani astua harhaan. Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa. Minä uskon, ja siksi puhun.” (Ps. 116:10)

Herra anna meille viisautta toimia omalla paikallamme. Sytytä meihin palo puhua, kertoa sinun hyvyydestäsi muille.

Ada