Kuningas Joosia organisoi pääsiäisen vieton uudelleen tämän luvun perusteella. Tosin Juha kirjoitti viime viikolla, että Hiskia palautti pääsiäisen vieton (luku 30). Oli palauttaja kuka tahansa, pääsiäinen kuitenkin palasi. Tässä luvussa vaikuttavaa on se, että ne virkailijat ja vastuuhenkilöt, jotka ollivat työtehtävissä eivätkä näin olleen voineet keitellä pääsiäislammasta itse, saivat heille valmiiksi valmistetun pääsiäislampaan. Tulipa mieleen New wine – kesätapahtuman tiimiläisten etuudet!
Pysähdyin pohtimaan yhteisen juhlimisen merkityksellisyyttä koko kansalle. Minulle on ehkä kasvamisen paikkaa, kun yleensä en osallistu massatapahtumiin tai hehkun yleisen hehkutuksen tahtiin harvassa asiassa. Kirkolliset juhla-ajatkin vietän hyvin vähäisin valmisteluin ja pienesti. Mitähän olen menettänyt, kun en ole oikein ottautunut massajuhlintaan?
Tässä kuvatun pääsiäisen juhlinnan uhreilla ja toiminnoilla lienee syvällisiä merkityksiä, jotka toteutuivat kaikki Jeesuksessa. Kiitos täydellisestä uhrista, jonka täydellisyyden ymmärtänen vasta perillä.
Markuksen evankeliumi on lyhin evankeliumiteksti. Hän kuvaa Jeesusta lähdekirjani mukaan tekojen kautta, palvelijana. Jo ensimmäinen luku sisältää niin paljon Jeesuksen tekoja, että vaikuttaa kuin olisi yritetty heti alkuun listata tekoja lukijalle ihan tunkemalla.
Pysähdyin Johannes Kastajaan, josta kerrotaan heti ihan ensimmäisen luvun alussa. Jäin pohtimaan, miten Johannes Kastajasta tuli Kastaja. Oliko hänellä minkäänlaista henkistä työstämisen vaihetta kutsunsa kanssa? Tiesikö hän alun pitäen osansa? Hän oli erilainen kuin muut, ainakin ruokavalioltaan ja vaatetukseltaan. Hän julisti viestiään niin, että ihmiset tulivat synnintuntoon ja kasteelle. Samalla Johannes Kastaja ei pitänyt itseään minkään arvoisena verrattuna Jeesukseen: ”Minun jälkeeni tulee hän, joka on minua väkevämpi…”
Hän oli kutsutietoinen, uskollinen kutsujalleen, tiesi asemansa, hänellä oli hengellistä erottelukykyä, ymmärrys Pyhästä Hengestä. Hän viesti kansalle, että on olemassa hengellinen todellisuus. Johannes Kastaja käy oikeastaan esimerkiksi meillekin, vaikka hän toimikin eri armotalouskauden aikana, ennen Jeesuksen uhrikuolemaa. Meidän osa on elää helluntain jälkeistä aikaa. Etuoikeutettua meille – kiitos Jeesus.
Pirkko