Tekijä: Elli Alenius

Est. 2

1 Kor. 14

Minusta kohta jakeessa 16 ääneen kiittämisestä oli kiinnostava. Olen joskus miettinyt mitä eroa on rukoilla ääneen ja mielessä. Kun kiitän Jumalaa ääneen muut voivat yhtyä samaan kiitokseen Jumalaa kohtaan. Nuorten illassa kun rukoilemme jokainen vuorollaan, hiljaa tai ääneen, niin silloin kun joku rukoilee ääneen voin yhtyä hänen pyyntöönsä paremmin ja jatkaa siitä eteen päin. Silti välillä on tilanteita ja päiviä, milloin sanon rukoukseni mieluummin mielessä/hengessä ja Jumala kuulee ne yhtävin ja vastaa myös tällöin.

Elli

Est. 1

Tämä luku luo näyttämön tulevalle kertomukselle. Meedian ja Persian suuri valtakunta ulottui nykyisen Pakistanin alueilta Niilin ylävirtaan. Kuningas piti juhlia, joissa hän oli esitellyt puoli vuotta omaa mahtiaan ja todennäköisesti suunnitellut seuraavaa valloitusta kohti Kreikkaa. Tämän rupeaman jälkeen he pitivät suuret, koko viikon kestävät juhlat, joissa hän kutsui lopuksi vaimonsa esiintymään humalaiselle miesjoukolle, mistä tämä kieltäytyi. Hän raivostui ja mieltyi hänelle annettuun ohjeeseen, että hänen mahtavana kuninkaana tulisi hylätä vaimonsa ja antaa varoitus kaikille valtakunnan naisille.

Minusta on hienoa nähdä, kuinka Jumala tässäkin tilanteessa hallitsee kokonaisuutta. Tällaisenkin kuninkaan tultua valtaan ja hänen hallitessaan osaa juutalaisesta kansasta Jumalalla on suunnitelma. Tämä on ainoa kirja, jossa Jumalaa ei mainita, mutta hänen johdatuksensa näkyy silti selkeästi.

1 Kor. 13

Kohta puhuu rakkaudesta hyvin. Siitä mitä todellinen rakkaus on. Jos unohdan rakkauden teoistani tulee hyödyttömiä. Jumala auta minua löytämään todellinen rakkaus sinua ja lähimmäisiäni kohtaan.

Elli

Neh. 14

Kommentoin vielä Nehemian kolmannentoista luvun loppua sillä tähän on tullut ylimääräinen luku. Nehemia joka oli toiminut kansan hyväksi ja ponnistellut jälleen rakennuksen ja vielä tärkeämpääbjohdattamaan kansan paluun Jumalan yhteyteen elämään Hänen säädöstensä mukaan. Kaiken tuon jälkeen hän pyysi Jumalaa muistamaan tuon kaiken hänen hyödykseen. Hän on esimerkki siitä kuinka käyttää johtamisen lahjaa ja elää Jumalle omistautunutta elämää. Huomenna saman aikakauden tapahtumissa mennään persiaan Esterin tarinaan.

1 Kor. 12

Minusta kohdassa on hienoa, kuinka siinä kerrotaan monista Jumalan antamista lahjoista. Viime keväänä, kun erilaisia tehtäviä käytiin läpi Jyväskylän Kohtaamispaikan opetuksissa, ei keskitytty siihen, millainen yksilö olisi hyvä opettaja, johtaja tai profeetta ja ketkä seurakunnasta on valittu siihen, vaan siihen, kuinka profeetallisuus, opettaminen ja muut tehtävät voivat ilmetä yhteisössä ja kuinka niitä voi toteuttaa.

Lahjat ja palvelutehtävät ovat seurakunnan rakentamista varten. Minua helpottaa ajatus, ettei kyse ole siitä, olenko riittävän hyvä tai pystyvä tai onko Jumala antanut juuri minulle jonkin yliluonnollisen lahjan, vaan siitä, että koko seurakuntana ja pienemmissä uskovien ryhmissä voimme keskittyä siihen, että kaikille lahjoille on tilaa ja että palvelen niillä lahjoilla, joita minulle on annettu.

Elli