Tekijä: Elli Alenius

Ps. 75

Me ylistämme Jumalaan. Jumala korottaa ja alentaa tuomitessaan ihmiset. Hän näkee sydämmeen. 

Toisia ihmisiä tulee helposti tuomittua, Heidän käytöksen, pukeutumisen tai olemuksen perusteella. Kuitenkaan emme näe näiden ihmisten sydämeen. Vain Jumala näkee sisimmät ajatukset ja salatut teot. Jumalan tuomio on aivan riittävä. Jumala myös korottaa. Kaikki menestyksemme, terveytemme ja lahjakkuutemme on siunausta Jumalalta. Niistä on turha ylpeillä, mutta meillä on kuitenkin oikeus ylpeillä ja toimia 1.korinttolaiskirjen 1. Luvussa kuvatulla tavalla: ”joka ylpeilee ylpeilköön Herrasta”. Hänessä meillä on aihetta ylistykseen.

Hepr. 7

Jeesuksen pappeus ei ollut vain maanpäällä eläessä tapahtuvaa toimintaa, joka päättyy kuolemaan. Jumala vahvisti Jeesuksen synnittymyyden herättämällä tämän Kuolleista ja nostamalla taivaaseen. Näin Jeesuksen pappeus pysyy ikuisesti ja on muuttumaton. ”Siksi Hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan” jae 15. Aika pysäyttävä ajatus, että se mitä Jeesus tekee taivaassa on meidän puolestamme rukoilu. Jos Jeesus rukoilee puolestamme, millä on valta vastustaa?  Jeesus on myös näin esimerkkinä meille rukouksen tärkeydestä ja merkityksestä.

Elli

Ps. 74

Tässä Asaf vetoaa Jumalaan, että tämä pitäisi lupauksensa ja auttaisi valitsemaansa kansaa hädässä. Missä ennusmerkit ja profeetat? Kaunko kestää, että tuomio kohtaa Jumalaa pilkaavia ja kansaa sortavia kohtaan? Jumala tämä on sinun asiasi olet mahtava. Nouse ja toimi.

Joskus hetkiä jolloin miettin missä ovat herätys ja ihmeet? Missä apu vaikeuksiin? Tällöin voimme vedota suoraan Jumalaan. Olet luvannut sanassasi ihmeitä ja kääntymystä. Jumala tämä on sinun asiasi olet mahtava ja voit toimia. Nouse ja toimi keskuudessamme lupaamillasi tavoilla. 

Viimeistään viimeisen tuomion ja ikuisen elämän koittaessa näemme kuinka Jumala vastaa vuosituhansia rukoiltuihin rukouksiin; ”tulkoon sinun valtakuntasi” ja ”päästä meidät pahasta” lopullisesti. Kuitenkin kaikki aika tätä odotaessamme on Jumalan laupeutta ja aikaa kääntyä.

Hepr. 6

Uskolla on perustuksia kuten usko Jumalaan, parannus kuolemaan johtavista teoista, kaste, kätten päällepaneminen (siunaaminen/rukoileminen), kuolleiden ylösnousemus ja iänkaikkinen tuomio. Uskon perustuksia on kerätty ylös uskontunnustuksiin ja ne rajaavat mitä uskoon kuuluu. Edes apostolit eivät voineet muokata tai perustaa uudelleen näitä. Tämä on perusta, joka on muuttumaton ja pysyy muuttumattomana aikojen saatossa. Parannus synneistä, usko kuolleiden ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta ovat luovuttamattomia osia uskostamme, vaikka ne eivät ole tällähetkellä kovassa huudossa Suomen luterilaisessa kirkossa. Tämä perusta kuitenkin on vasta alku, josta voimme lähteä rakentamaan. Jumala kutsuu elämään tästä käsin. Hän ei unohda tekojamme ja rakkauttamme jota osoitamme Häntä kohtaan palvelemalla toisiamme kristittyinä. Meidän on tärkeä tukea toinen toisiamme niin iloissa kuin suruissa. Toinen toistemme rakastaminen kirkastaa myös Jumalaa.

Elli

Ps. 73

Psalmin kirjoittaja on tilanteessa missä häntä kohtaa kärsimys ja  miettii miksi oikein seuraa Herraa. Muut menestyvät paremmin ja heidän elämänsä on helpompaa. He voivat puhua mitä haluavat miettimättä seurauksia. Oliko uskon pitkähartainen vaaliminen kuitenkin aivan turhaa ja helpommallakin olisi päässyt. 

Tätä pohtiessaan hän menee temppeliin ja Jumalan edessä tajuaa miten typerä oma ajatus on. Ei pahana menestys johda onneen. Jumala antaa kaiken kerätyn menestyksen kadota ja johtaa heidät tuhoon. Jumala on luonani hankalissakin tilanteissa ja pitää kiinni. Hän nostaa minut viimein kunniaan taivaassa. 

Niin hän päätyy lopputulemaan: ”Ne jotka luopuvat sinusta menehtyvät. Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut. Minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaille Hänen teoistaan.” (Jae 27-28) Tähän samaan lopputulokseen olen myös itse päätynyt kun varkkina mietin miksi uskon ja myöhemmin kun elämässä on ollut erilaisia vastoinkäymisiä. Jumala pelastaa kuolemalta ja on kanssani. Hän on hyvä ja tahdon kertoa hänen teoistaan muille.

Hepr. 5

Heprealaiskirjeestä nousi esille ylipappeus ja kuinka kukaan ei ole itse omalla toiminnallaan korottanut itseään siihen arvoon, ei Aaron eikä edes Jeesus. Isä korotti Jeesuksen kun hän taipui tämän tahtoon. Jumalalla on hierarkia ja hän asettaa henkilöitä eri asemiin . Meidän tulee taipua Jumalan tahtoon Jeesuksen esimerkin mukaan ja esivallan tahtoon silloin kun se ei ole ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.

Jeesuksen pappeus on erilaista kuin muiden ylipappien. Ylipappi edusti ihmisiä Jumalan edessä, kuitenkin kuninkaat, profeetat tai sukujen päämiehet hallitsivat kansaa. Melkisedek (jonka identiteetistä on kiinnostavia arvailuja, jotkut pitävät häntä Seeminä toiset enkelina, jotkut vain Jumalalle uskollisena paikallisena kuninkaana) joka tässä mainitaan oli Saalemin Kuningas Aabrahamin aikaan. Hän hallitsi maata ja oli Jumalan pappi yhtäaikaa. Hän ei ollut pappisuvusta vaan Jumala antoi pappeuden hänelle suoraan. Hän siunasi Aabrahamin. Jeesuksen pappeus on Melkisedekin pappeutta, sama henkilö toimii Jumalan ja ihmisen välikätenä ja hallitsee kuninkaana. Jumala valitsi Jeesuksen suoraan ylipapiksi, eikä toiminut Leeviläisten perimyslinjojen mukaan.

Elli