Tekijä: Heli

Ps. 62

Luuk. 12

Vain yksi pelko. Luukkaan 12. luvussa Jeesus puhuu pelosta ja pelottomuudesta. Pelon vuoksi jo ennestään varakas mies säilöö suuren varallisuutensa pahan päivän varaksi ja nauttii siitä yksin. Tulevaisuuden pelon uoksi huolehdimme ylen määrin ruoasta, vaatteista, toimeentulosta, terveydestä, ihmissuhteista tai niiden puutteesta, eli hengestämme ja ruumiistamme. 

Yksi pelko vapauttaa meidät kaikesta muusta pelosta ja se on Herran pelko. Raamatussa Jumalan pelko ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Vähässä katekismuksessa kymmenen käskyn selityksissä Martti Luther avaa: ”Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua häneen.” Jeesus tuntee Isän ja tietää, että Isää Jumalaa meidän tuleekin pelätä, ja syystä (Luuk. 12:5).

Jukka Norvanto opetti Raamattu kannesta kanteen – opetuksissa, että ihminen voi rakastaa monia asioita ja ihmisiä, mutta pelätä vain yhtä asiaa kerrallaan. Kun pelkäämme ja rakastamme Jumalaa niin, että haluamme kuulla ja noudattaa hänen tahtoaan, mieleemme ei mahdu mitään muita pelkoja: ei sairauden, hylätyksi tulemisen, eikä mitään muutakaan pelkoa. Silloin Jumalan täyteys valtaa meidät.

Psalmin 62 kirjoittajan tavoin löydämme Jumalan pelosta rauhan ja turvan. ”Hiljene, sieluni, Jumalan edessä, hän antaa minulle toivon. Hän on kallio, hän on pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.” (jakeet 6 -7).

Heli

5. Moos. 12

Mark. 14

Vain yksi käsky ja kielto. Kaikki Raamatun ohjeet ja käskyt voidaan tiivistää tähän yhteen”Rakasta Herraa, Jumalaasi, yli kaiken.” Mooseksen laissa sitä täydensivät toisia ihmisiä koskevat rakkauden käskyt ja Jeesus muistutti tuosta toisesta osasta käskyjä ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jos ja kun tunnemme Jumalan, jo ensimmäinen osa riittäisi. Siinä olisi kaikki laki ja profeetat. 

5. Mooseksen 12:nnessa luvussa on yksi kielto, joka myöskin riittäisi jo itsessään: ”varokaa, ettette myöhemminkään joudu heidän pauloihinsa jäljittelemällä heidän tapojaan.” (5. Moos. 12:30). Muut luvun kiellot ja käskyt, kuten käsky oikeasta jumalanpalveluspaikasta, leeviläisten elatuksesta huolehtimisesta ja veren syömiskielto, auttoivat israelilaisia pysymään erossa ympäröivien pakanakansojen epäjumalanpalvelusmenoista. Siten ne auttoivat heitä noudattamaan ydinkäskyä rakastaa Jumalaa yli kaiken. On hyvä huomata, että kieltojakin suuremmat ovat Jumalan antamat vapaudet ja oikeudet. Vertaapa vaikka sitä, että Jumala oikein kehottaa nauttimaan kaikesta hyvästä!

Usko Jumalaan ei periaatteessa ole tämän vaikeampaa. On vain yksi suuri käsky ja sen mukaan elämällä kaikki muut tarkentavat käskyt tulisivat hoidettua. Silti tuo käsky on vaikeampaa kuin mikään muu. Sen vuoksi tarvitsemme kipeästi Vapahtajaa.

Kutsumuksena kuolema. Kun Jeesuksen kuoleman hetki lähestyi, Jeesus tiesi sen ja hän tunsi todellista tuskaa ja ahdistusta. Getsemanen puutarhassa Jeesus pyysi mukaansa muutaman läheisimmistä opetuslapsistaan ja meni rukoilemaan syrjemmälle. Jeesus anoi sydämensä pohjasta, että tuleva kärsimys ja kuolema voisivat mennä häneltä ohi. Ihmettelen, miten Jeesus pystyi myöntymään ja sanomaan: ”Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” On luonnollista välttää kärsimystä ja takertua elämään. Jeesus oli kuitenkin valmis, vaikka hän tunsi sisimmässään kauhua. 

Minua lohduttaa kovasti, että Jeesus oli täysi ihminen ja tunsi samoja tunteita kuin me ahdistavissa tilanteissa. Hän oli ihminen myös siinä mielessä, että hän kaipasi rinnallakulkijoita ja tukea läheisiltä. Siitä kertoo opetuslasten kutsuminen mukaan rukoilemaan Getsemaneen. 

Käden lähellä, joka kohta lyö. Jeesus oli myös Isänsä Poika. Kun hänen elämänsä vaikein hetki lähestyi, Jeesus hakeutui Isän lähelle rukoilemaan, vaikka hän tiesi, että Isä itse pian hylkäisi hänet. Jeesus ei kohdannut vain fyysistä kuolemaa, vaan hän musertui meidän ihmisten ja koko ihmiskunnan syntitaakan alle. ”Hän kantoi meidän kipumme ja otti taakakseen meidän sairautemme.” (Jes. 53:4).

Jeesuksella olisi ollut muitakin vaihtoehtoja kuin kuolema. Hän olisi voinut kutsua legioonan enkeleitä pelastamaan itsensä. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin. Ajattelen, että Jeesuksen vahva kutsumustietoisuus piti hänet kiinni suunnitelmassa. Se auttoi häntä olemaan hiljaa jumalanpilkkasyytösten edessä, kun hänet tuomittiin kuolemaan. Jeesus uskoi ja tiesi, että Jumala voi herättää hänet kuolleista. Ensimmäisenä historiassa Jumala tuli ja kuoli ihmisen puolesta ja nousi kuolleista meidän ihmisten puolesta.

Heli

5. Moos. 11

Mark. 13

Muista, puhu ja opeta. Jumala muistutti Eqyptistä vapautuneita israelilaisia siitä, että heidän tuli muistaa tarkasti kaikki voimateot, jotka Jumala teki vapauttaessaan israelilaiset Eqyptin orjuudesta ja päästäessään heidät pakenemaan Eqyptin sotajoukkoja. Sen sukupolven, joka oli elänyt itse nuo ajat, tuli painaa mieleen kaikki Jumalan käskyt, sitoa ne merkiksi käteensä ja otsaansa ja kirjoittaa ne kotiensa ovenpieliin ja kaupunkien portteihin (5. Moos. 11:18 – 20). 

Samanlaisia muistutuksia näemme myös eri puolilla jälkikristillistä Eurooppaa, kun vierailemme Jumalan kunniaksi rakennetuissa katedraaleissa tai sotien muistomerkeillä, joissa kiitetään Jumalaa.

”Opettakaa ne lapsillenne, olittepa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla.” (jae 19). 

Tämä raamatunkohta on ajankohtainen tänäänkin. Minä ainakin koen Jumalan kutsuna pitää esillä ja opettaa Jumalan uskollisuudesta, hyvyydestä ja voimasta meitä kohtaan ja kertoa Jumalan teoista Raamatussa ja omassa elämässämme.

Lehteen puhkeava puu lupaa kesää. Lopun ajat ovat jo sanana pelottava asia. Jeesus näyttää meille asian toisenlaisessa valossa. Kun viikunapuu puhkeaa lehteen, se tietää kesää. Samalla tavalla, kun maailmassa tapahtuu Markuksen 13. luvussa kerrottuja asioita, voimme luottaa, että Jumalan valtakunnan tuleminen maan päälle koko voimassaan on lähellä. Eikö se ole aika jees juttu?

Heli