Ps. 72, Luuk. 22

Ps. 72

Rukous kuninkaan puolesta 

Psalmi on otsikoitu ”Salomon psalmiksi”. Sen katsotaan olevan kuningas Daavidin rukous pojalleen Salomolle tämän noustessa valtaistuimelle. Psalmi, kuten myös UT, opettaa, että todellinen valta tulee Jumalalta, ja hallitsijan/esivallan tehtävä on toimia Jumalan edustajana maan päällä. 

Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkeitä. Rukouksessa pyydetään, että Jumala antaisi kuninkaalle kyvyn tuomita oikeudenmukaisesti, puolustaa heikkoja ja tuoda maahan rauhaa sekä vaurautta.

Jos hallitsija haluaa ottaa vastaan neuvoja ja oppia Jumalalta, hän menestyy ja se tuo kaikille siunausta. Kun valtaa käytetään oikein, koko maa ja kansa kukoistavat ja nauttivat rauhasta. “Ylistetty on Herra, Israelin Jumala, ihmeelliset ovat hänen tekonsa, ei ole hänelle vertaa”! (18)

Ei meitä turhaan kehoteta rukoilemaan esivallan puolesta! (1. Tim. 2:1-2)

Luuk. 22

Tässä luvussa löytyy pariinkin kertaan maininta siitä, miten vastustaja on sotkemassa opetuslasten ja Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita. “Mutta nyt on teidän hetkenne, nyt on pimeydellä valta” (53). Jäin sitä taas pohdiskelemaan. Ensimmäisen kerran paha mainitaan Juudakseen liitettynä jakeessa 3, jossa kerrotaan, että Saatana meni Juudakseen. Siitä, mitä tämä tarkoittaa tai mitä mahdollisesti tapahtui kertoo Johannes:” …Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen” (Joh. 13:2). 

Toisen kerran Saatana mainitaan seulomassa opetuslapsia niin kuin viljaa, tosin luvan kanssa jakeessa 31. Viljan seulonnassa laatua alentavat epäpuhtaudet (rikkoutuneet, itäneet tai surkastuneet jyvät, oljenkorret jne) erotetaan viljasta. Voisiko olla niin, että näiden epäpuhtauksien kautta paha haluaa hyökätä meidän kimppuun ja tuhota meidät. Meille halutaan luoda arvottomuuden ja häpeän tunne epäonnistumisen kokemusten välityksellä. Paholainen koettelee ja kiusaa meitä saadakseen meidät luopumaan uskosta kuuntelemalla hänen valheitaan. Näinhän Jeesusta myös koeteltiin erämaassa.

Pietarin seulonta tuotti oman tuloksen, josta Jeesus jo etukäteen profetoi. Pietari tarvitsi tämän epäonnistumisen kokemuksen, jotta pystyisi myöhemmin toteuttamaan elämäntehtäväänsä:”Vahvista veljiäsi” (32). 

Opetuslasten kesken syntynyttä kiistaa siitä, kuka on suurin, voisi myös ajatella esimerkkinä ajatusten harhaanjohtamisesta. Jeesus palautti kuitenkin nopeasti pojat ruotuun! Eipä Jeesus saanut myöskään paljon tukea rukouskamppailussaan opetuslapsistaan, sillä murhe oli heidät uuvuttanut. Jeesuksen kehotus on mielenkiintoinen:” Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen”(46). 

Sain kokemuksen tällaisesta pimeästä hetkestä muutama vuosi sitten töissä, jossa tapahtui väärinkäytös työtoverin toimesta. Se vaati selvittelyä. Kun juttelin työtoverini kanssa asiasta, hän oli itse ainakin yhtä yllättynyt kuin minä siitä, mitä hänelle oli tapahtunut. Hän kuvasi että tilanne eteni kuin syntiinlankeemuksessa monine vaiheineen ja nyt oli suuri häpeän tunne päällä. Aluksi asiaa yritettiin peitellä, mutta sitten se tuotiin valoon ja onneksi saatiin käsiteltyä hyvin. Pyydettiin ja annettiin anteeksi. Se oli meille kummallekin opettavainen kokemus. 

“Eläkää valon lapsina. Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä” (Ef. 5:8-9). 

Juha

Ps. 71, Luuk. 21

Ps. 71  

Vanhuksen rukous

Sairastin jouluna influenssan. Se tuli onneksi melko lievänä, mutta kuitenkin livenä, vaikka olin ottanut rokotuksen. Sairastaessa tuli usein mieleen, että tällaistako on olla vanha ja väsynyt. Väsymys piti otteessaan viikon verran. Oli aika miettiä elettyä elämää. Siksi tämä psalmi on kyllä hyvää ja ajankohtaista luettavaa. Se julistaa Jumalan hyvyyttä, suuruutta ja uskollisuutta läpi koko elämän, jollaista itsekin olen saanut kokea. Lisäksi siinä tulee esiin kiitollinen ja rakkaudellinen suhde Jumalaan. Psalmin vanhus on myös edelleen aktiivinen. Hän kiittäen rukoilee ja haluaa kertoa Jumalasta tuleville sukupolville. “Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, jonka mittaa ja määrää en tiedä. Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan. Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi”  (15-17). Siinä on meille senioreille esimerkkiä tähänkin elämänvaiheeseen!

Luuk. 21

Lopun ajan tapahtumat ovat sellaiset, jonka kaikki tulevat huomaamaan. Tulee eksytyksiä, sotia, taivaiden voimien järkkymistä, nälänhätää ja sairauksia. Kristityt joutuvat vainon kohteeksi ja heitä myös surmataan ja vangitaan. Maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa.  

Näitä kaikkia tapahtuu koko ajan, jos on uutisiin uskomista. Nyt on meneillään niin isoja asioita, että puhutaan luonnonvoimien järkkymisen lisäksi myös geopoliittisten mannerlaattojen nopeasta muutoksesta. Ehkä viimeisiä tapahtumia saa vielä odottaa, mutta nyt on jo sellainen mieli, että mitä tahansa voi näköjään tapahtua. Puhutaan uudesta maailmanjärjestyksestä, joita suuret mahtivaltiot  ovat toisilleen sallimassa. Viesti on yksinkertainen ja vaarallinen: kun valta ja etu niin vaativat, sopimukset väistyvät voiman tieltä. Ei siis ihme, että “maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa”.

Tämä kaikki lamaannuttaa. “Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät” (26). Meitä kristittyjä ei ole kutsuttu pessimismiin eikä epätoivoon vaan liikkeelle lähtemiseen. “nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne aika on lähellä” (28). Miten se on mahdollista? Muutama ajatus löytyi luvusta.

  • Se on mahdollista siksi, “ että Jumalan valtakunta on lähellä” (31). Jumalalla on viimeinen sana sanottavana, satoipa sitten taivaalta rakeita tai raketteja. 
  • Toinen mikä pitää meidät pystyssä on Jumalan sana ja siihen turvautuminen: “Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa”(33).
  • Pysykäämme valveilla! Meitä kehotetaan myös valvomaan ja varjelemaan sydäntämme etteivät huolet tai päihtymys pääse turruttamaan. (34,35)
  • Luottakaamme rukouksen voimaan! Sen avulla selviämme kaikesta. (35)

Lopuksi vielä lesken ropoon viitaten hyvä jae meille antamisesta:”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teidät, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla”(Room. 12:1).

Juha

Ps. 70, Luuk. 20

Ps. 70

Herra, riennä avukseni!

Ensilukemalla tuli mieleen, että onpas napakka ja hyvä malli rukouksesta. Vaikka hätä on suuri, on apukin lähellä. Psalmi on rehellinen avunhuuto hädässä. Siinä tunnustetaan, että Jumala on suuri ja ihminen pieni ja avuton. Ahdistus ja apu siihen ovat samassa paketissa ja apua pitäisi saada nopeasti. Mutta ne, jotka kysyvät tahtoasi, iloitkoot ja riemuitkoot sinusta. Ne, jotka panevat toivonsa sinuun, saakoot aina sanoa: Suuri on Jumala!” Minä olen köyhä ja avuton, Jumala, riennä avukseni. Sinä olet minun apuni ja pelastajani, Herra, älä viivy! Herra, riennä avukseni! Herra, älä viivy!

On myös hyvä kertoa rukousvastauksista eteenpäin, sillä ne myös vahvistavat kuulijoita suhteessa Jumalaan.

Luuk. 20

Lukua lukiessa tuli mieleen kreikan kielen sana apologia, joka Wikipedian mukaan tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista. Kuuntelin siitä kerran podcastin ja se oli varsin mielenkiintoista, vaikka en sitä nyt tunne omaksi kutsumukseksi. Itse olen enemmän samaa tyyppiä sen sokeana syntyneen miehen kanssa, jonka näön Jeesus paransi. Hän ei tiennyt oikeaa vastausta, “mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen” (Joh.9:25). 

Onneksi jotkut ovat siihen perehtyneitä ja ovat valmiina puolustamaan kristinuskon totuuksia julkisesti keskustellen. Uskon asioista tulee olla valmis kertomaan, ei tiukasti riidellen, vaan lempeydellä ja kunnioituksella. Silloin voidaan päästä jakeen 39 tunnelmaan:   ” Jotkut lainopettajat sanoivat tähän:” Hyvin vastasit opettaja.” 

Vaikka ei olisi “apologian armolahjaa”, niin meitä kaikkia kehotetaan kasvamaan todistajan tehtävässä. “…pitäkää Herra Kristus sydämessänne pyhänä. Olkaa aina valmiina vastaamaan jokaiselle, joka kysyy, mihin toivonne perustuu. Vastatkaa kuitenkin rauhallisesti ja kunnioittavasti…” (1. Piet. 3:15-16). Voisikohan sitä rukoilla, että saisi kohdata uteliaita ihmisiä?

Juha