1. Aik. 16, Matt. 9

1. Aik. 16

Israelin sukukunnista leeviläiset asetettiin toimimaan pappeina. He eivät pelkästään toimittaneet uhreja Jumalan edessä, vaan heillä oli erilaisia tehtäviä. Tässä Daavid asettaa tietyt papit ylistyksen johtajiksi. Heidän tehtävänä oli ylistää laulamalla Herran Jumalan kiitosta. Ohjeistukseen kuului ylistyksen sisältö: huutaa avuksi Herran nimeä, kertoa kansoille hänen ihmeellisistä teoista, ylistää hänen pyhää nimeään. Ylistyslaulun sanat oli myös määritelty, mitä kaikkea se piti sisällään. Siinä tuli olla liiton muistamista, Jumalan kunnian tunnustamista, hänen pyhyytensä kunnioittamista, hänen hyvyytensä ja armonsa muistamista, hänen pelastukseen turvautumista. Voisi sanoa, että tässä on hyvän ylistyslaulun sisältö. Luku muistuttaa ylistämisen tärkeydestä ja kertoo kuinka olennaisesti se kuuluu Jumalan palvelukseen. Ylistetty olkoon Isä, Poika ja Pyhä henki.

Matt. 9

Kumpi on helpompaa? Jeesus kysyy fariseuksilta antaa synnit anteeksi vai parantaa ihminen. Hän antoi ensin halvaantuneelle anteeksi hänen syntinsä. Fariseukset paheksuivat sitä, koska eivät uskoneet hänen olevan Jumala. Hän todisti jälleen kerran olevansa Jumala, jolle on helppoa antaa anteeksi synnit ja parantaa sairas. Jeesus todistaa tänäänkin olevansa Jumala, jolle helppoa antaa anteeksi synnit ja parantaa sairaat. Jossakin paranee tälläkin hetkellä ihmisiä ja jossakin ihminen kohtaa Jumalan anteeksiannon. Anteeksianto on jatkuvaa, ikuista Kristuksen sovituskuoleman tähden. Tänäänkin se on helppoa Jumalalle, meidän tarvitsee vain hyväksyä hänen sovituksensa.

Jeesus tuli minun syntisen luokseni ja muistuttaa jatkuvasti minua ristin täytetystä työstä. Syntisyyteni keskellä meinaan usein lähteä korjaamaan itse syntisyyttäni, mutta tämä johtaa aina umpikujaan. Tarvitsen joka päivä parantajaa. En ole terve. Jeesus tahtoo armahtavaisuutta, minä tarvitsen armahtavaisuutta itseäni ja lähimmäistäni kohtaan. Anna minulle sitä tahtoa tänäänkin. Kutsu Herra tänäänkin syntisiä puoleesi, että he löytäisivät armosi.

Taas kerran Jeesus kohtasi hyljeksityn ihmisryhmän edustajan. Verenvuoto oli joku sairaus, jonka takia ihminen ei saanut koskea toisiin. Hän oli saastainen. Nainen ei olisi saanut liikkua väkijoukon keskellä. Hän näki Jeesuksen ja otti riskin. Jos hän olisi paljastunut niin väkijoukko olisi voinut jopa kivittää hänet. Hän ajatteli vain yhtä asiaa, jos saan edes koskettaa Jeesuksen viittaa niin paranen. Hänelläkin oli uskoa ja Jeesus sanoo hänelle: ”Ole rohkealla mielellä, tyttäreni, uskosi on parantanut sinut.” Nainen parantui ja Jeesus kutsui hänet tyttärekseen. Me olemme Jumalan lapsia, hänen tyttäriään ja poikiaan. Isän lapsina saamme lähestyä häntä rohkeasti. Ole rohkealla mielellä tänäänkin tyttärenä ja poikana.

Evankeliumeja lukiessa tulee välillä mieleen, että Jeesuksella oli hirveä kiire koko ajan ja varmasti olikin. Hänellä oli kolme vuotta aikaa kierrellä ja puhua ja toimia. Hän kuitenkin pysähtyi yhden ihmisen kohdalle ja paransi. Hänen toimintaansa ohjasi rakkaus.”Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: »Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.»” Lähetä Herra työmiehiä elonkorjuuseen.

Mika

1. Aik. 15, Matt. 8

1. Aik. 15

Ilo ja riemu. Ilo Herrassa on minun väkevyteni, iloitkaa Herrassa. Ilosanoma. Hengen hedelmä on ilo. Tarvitsen iloa, joka kantaa surullisten uutisten keskellä. Iloa, joka on väkevyyttä. Itselle hyppiminen ja pomppiminen ei ehkä ole ominaista, Herran edessä joskus harvoin olen niin tehnyt nuorena. Mutta olenko kuitenkin omien sidosten vanki tai ihmisten mielipiteiden, Daavid ei välittänyt vaimonsa halveksunnasta, koska hän iloitsi ihmisten edessä. Tulkoon hengen hedelmä ilo enemmän elämäämme. Misä voit iloita iloita tänään?

Matt. 8

Jeesuksen aikainen yhteiskunta oli hyvin eri arvoinen. Ihmkset oli jaoteltu erilaisiin luokkiin ja jotkut ihmiset olivat sellaisia, joihin ei saanut edes koskea. Spitaaliset olivat yksi hyljeksytti ryhmä. Heidän piti huutaa ihmisille olevansa saastaisia. Tällainen hyljeksitty spitaalinen lähestyy Jeesusta. Hän heittäytyy Jeesuksen edessä maahan ja sanoo: ”Jos vain tahdot, sinä voit puhdistaa minut.” Jeesus ojentaa kätensä saastaisena pidettyä ihmistä kohti ja koskettaa häntä ja sanoo: ”Minä tahdon. Tule puhtaaksi.” Mies parani heti. Jeesus rikkoi kaikkia juutalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Hän puhui spitaaliselle, kohteli häntä ihmisenä ja vieläpä koski häneen. Kaiken lisäksi Jeesus paransi hänet.

Jeesus kohtasi myös vahvaa uskoa. Roomalainen. Sadapäällikkö pyysi Jeesukselta vain sanaa ja hän uskoi sen jo parantavan hänen lapsensa. Jeesus hämmästyi hänen uskoaan, jota hän ei ollut tavannut yhdelläkään israelilaisella, ei edes opetuslapsillaan. Mitä lie opetuslapset ajatelleet? Jeesusta lähinnä olevien usko ei ollut ollut niin vahvaa kuin sadanpäönmiehen. Mitä itse ajattelen asiasta? Paljon on tutkimista Jumalan edessä.

Jeesus ajoi sanallaan pahat henget ulos ihmisistä, joita ne vaivasit sekä paransi kaikki sairaat. Hän teki sen, koska hän otti taakakseen sairautemme ja tautimme. Hän parantaa tänäänkin ihmisiä. Uskonko sen oikeasti? Herra vahvista uskoani.

Mika

2. Sam. 7, Hepr. 6

2. Sam. 7

”Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut ja olen raivannut viholliset pois edestäsi.” Daavidin ansiot olivat Jumalan ansioita ja hän tunnusti sen. Hän tunnustaa uskonsa Jumalaa, ”Herra minun Jumalani, mitäpä muuta voisin enää sanoa sinulle?” Daavidin rukouksia ja uskon tunnustuksia löytyy paljon psalmeista laulujen sanoina. Paljon Daavidin sanoja on tallennettu raamattuun ja ainakin itselle ne ovat olleet suuria lohdutuksen sanoja. Niissä näkyy Daavidin uskon syvyys, kamppailut, lankeaminen syntiin, syntien tunnustaminen, armollisen Jumalan löytäminen. Hän ei jäänyt syntiin ja epäonnistumiseen vaan tuli valoon ja sai armon. Tässä luvussa näkyy kuinka Jumala tietää jo ennalta asiat. Daavidin valtaistuin on ikuinen, mutta eri tavalla ikuinen kuin Daavid ajatteli sen olevan. Rauhaa ei Daavidkaan saanut vihollisista, hän joutui kantamaan synnin seurauksen, hän ei saanut rakentaa haluamaansa temppeliä, mutta hän sai paljon enemmän kuin vain ulkonaisen rauhan. Hän kirjoittaa laulussaan: Sinä viet minut vihreille niityille lepäämään, sinä voitelet minun pääni öljyllä ja minun maljani on oleva ylitsevuotavainen. Yltäkylläinen elämä tuleekin Jumalan läsnäolon täyteydestä eikä hienosta temppelistä. Daavid halusi kunnioittaa Jumalaa, mutta Jumalan ajatus oli toinen hänen kohdallaan. Me olemme Jumalan temppeitä, hän asuu meissä Pyhän Henkensä kautta. Herra täytä minut tänäänkin sinun Pyhällä Hengellä, sinun mielelläsi, ajatuksella, rohkeudella ja rakkaudella. Anna minun olla jatkuvasti täynnä sinun hyvyyttä, tulvikoon se ylitse lähimmäisten hyväksi.

Hepr. 6

Kirjoittaja antaa voimakkaita kehoituksia, varoituksia, jotka laittavat miettimään omaa tilaani. Tietynlainen pelko alkaa kalvaa itseä lukiessani näitä sanoja. Olenko edennyt täyteen tietoon?  Mitä tarkoittaa Kristuksen opin alkeet? Olenko vielä kristittynä lapsen kengissä, ilman minkäänlaista luottamusta Jumalaan? Jumalan sana herättelee miettimään, katsomaan itseen ja omaan toimintaan. Ennen kaikkea Jumalan sana opettaa ja sen tarkoituksena on kasvattaa, meidän tehtävänä on oppia. Kaiken ehkä jo epätoivoisen pohdinnan keskellä tuleekin lohduttavat sanat. ”Teitä rakkaat ystävät, odottaa pelastus. Olemme siitä varmoja, vaikka puhunkin näin.” Jumala ei unohda meitä, ei meidän rakkauttamme ja tekojamme. Minä uskon ja toimin sen mukaisesti, vaikka en täydellisesti. Pyrin parempaan ja haluan oppia, uskoisin myös oppivani. Meillä on esimerkkejä ei pelkästään raamatussa vaan myös ympärillämme seurakunnassa. Toivo pelastumisesta on ankkuri, joka pitää lujasti kiinni uskossa. Tarvitsemme kuitenkin kärsivällisyyttä odottaessamme lopullista pelastusta. Kaikki ei tapahdu nyt, rukouksiin ei aina vasta, mutta uskomme pysyy kaikessa koetuksessa ja kärsimyksessä. Iloakin usko tuottaa ja toivon luja ankkuri pysyy. Se pitää elämäämme ja uskoamme kasassa. Meillä on turva Jumalassa tänäänkin. Kiitos Jeesus toivosta, vahvista meitä tänäänkin luottamaan sinuun. Sinä pidät kiinni elämän myrskyjen keskellä. Kiitos Jeesus.

Mika