Tekijä: Pirkko

2 Aik. 3

Fil. 1

Filippiläiskirje on kirjoitettu vankilasta. Apostolien tekojen 16 luvussa mainitaan Filipin seurakunnan synnystä. En tiedä, miten kauan Apostolien tekojen tapahtumasta on tämän kirjeen kirjoittamiseen. Oleellista on, että Filipissä oli niitä, jotka saivat Paavalin kirjeen ja siitä rakentuivat – siis seurakunta oli syntynyt.

Ensimmäisen luvun tunnelma on Paavalin kohdalla kiintoisa, sillä hän pohtii, olisiko kuolema vai elämä hänelle sopivampi vaihtoehto. Sitten hän toteaa jakeessa 25 olevansa varma eloon jäämisestään. Häntä oli ehkä henkihieveriin pahoinpidelty tai olosuhteet olivat muutoin terveyttä kuluttavat, kun hän tällaisia pohti. Tuon ajan vankilat olivat kamalia paikkoja, kuulemma.

Paavali kannustaa filippiläisiä taistelemaan uskon puolesta, vaikka he kokevatkin kärsimystä uskonsa takia. Toistaiseksi olemme Suomessa päässeet uskon tähden kärsimisessä melko vähällä. Taas rukoilemme niiden puolesta, joille Jeesuksen seuraaminen tuo elämään monia hankaluuksia.

Pirkko

2 Aik. 2

Luuk. 24

Tämä luku kertoo Jeesuksen ylösnousemuksesta. Jos ylösnousemusta ei olisi, meillä ei olisi koko evankeliumia. Jokin tekojen järjestelmä voisi olla ja psyykkaisimme (ja kai kontrolloisimmekin) toisiamme pysymään systeemin toimissa säntillisinä. Lopputulema olisi silti kovin kaamea. Joulu on ylösnousemuksen takia todellinen joulu. Juhlimme ylösnousseen Jeesuksen syntymistä.

Luvun lopussa on lupaus Pyhästä Hengestä, ”teidät puetaan voimalla korkeudesta”. Tuo voima on se, mitä täällä tarvitsemme ja joka ei ole puettuna päälle vaan sisälle.

Pyhän Hengen täyteyttä meille tänään kaikkiin tehtäviin ja olosuhteisiin, erityisesti niille, joilla on kovin hankalaa tai ristiriitaista juuri nyt.

Pirkko

2 Aik. 1

Luuk. 23

Irvokasta on, että Jeesusta pilkataan ristilläkin. Sotilaat ja jopa toinen samaan aikaan ristiinnaulittavana oleva pilkkaa. Tämä kahden erilaisen ristinnaulittavan asenne on selkeä kuva ihmiskunnan kahtiajakoisuudesta. Joko ihminen tarvitsee Jeesusta tai sitten hän on Jeesuksesta osaton. Niin mielelläni toisin jonkin välimuodon esille, jolla näin vahva kahtia jako voitaisiin selittää pois. Joulun uskonnollinen hyminä ei ehkä kaikilta osiltaan ole kovin syvällistä, saattaa jäädä tunnelmoinnin tasolle. Ollaan hengellisesti ajatellen kuin jonkinlaisessa välimuotoisessa tilassa, jota ei pohjimmiltaan ole olemassakaan.

Tule Jeesus, todelliseksi Vapahtajaksi mahdollisimman monelle tänä jouluna. Auta monia suomalaisia ja maailman maiden kansalaisia sanomaan Sinulle: ”Muista minua”.

Pirkko