Joos. 3, 1 Kor. 7

Joos. 3

1 Kor. 7

“Yli esteiden”

Vanhan testamentin luvussa Jumalan valitsema kansa jatkaa matkaa kohti luvattua maata. Suuren joen ylitys tapahtuu Jumalan huolenpidon avulla. 

Uskoon tulo on kuin matka kohti luvattua maata. Pitkään epäillään että kannattaako lähteä. Kun viimein lähdetään niin harhaillaan sinne sun tänne. Ja tietenkin valitetaan koko ajan 🙂 Matkalla Jumala tekee ihmeitä, meidän jokaisen kohdalla, että pääsemme perille, ennemmin tai myöhemmin. 

Mietin että suuren Jordan-joen virran pysäyttäminen oli aika pieni ihme siihen nähden mitä Jumala on joutunut tekemään meidän jokaisen kohdalla, että olemme saavuttaneet uskon Kristukseen ja saaneet osaksemme Pyhän Hengen. Kiitos ja ylistys Jumala huolenpidostasi!

Tomppa

Joos. 2, 1 Kor. 6

Joos. 2

1 Kor. 6

“Temppeli”

Tänään kehopositiivisuutta vuosituhansien takaa. Oletko koskaan miettinyt että tämä maallinen tomumaja jota kehoksi sanotaan, onkin osa jotain suurta ja merkityksellistä? 

Raamatussa puhutaan usein rahasta ja omaisuudesta. Ja siitä kuinka tärkeää on hoitaa niitä oikein, niin kuin Jumala on tarkoittanut. Kuinka usein tulee ajateltua että kehomme on tärkein omaisuutemme, koska Pyhä Henki asuu siinä. 

Näin arvokkaasta omaisuudesta onkin hyvä pitää huolta. Siksi ei ole yhdentekevää miten ja mihin kehoaan käyttää.

Tomppa

Joos. 1, 1 Kor. 5

Joos. 1

1 Kor. 5

“Pelisäännöt”

Jumala sanoi Joosualle: “Tutki lakia päivin ja öin”. Tästä ajattelin että Jumalan antamissa ohjeissa, määräyksissä ja neuvoissa (mitä raamatusta voimme löytää) on tulkinnanvaraa. Vuosituhansien ajan tutkimme, sovellamme, riitelemme, teemme erehdyksiä, teemme uusia tulkintoja, löydämme uusia näkökulmia jne. Mietin että onko tämä “tulkinnanvara” Jumalan keino tuoda ihmisiä hänen luokseen ja pitää heidät yhteydessä. Jos raamatun säännöt, ohjeet ja neuvot olisivat ihmisen “suoritettavissa” sellaisenaan, niin eikö se tarkoittaisi että Jumalaan voisi pitää “välimatkaa” kun sääntöihin, ohjeisiin ja neuvoihin voisi tukeutua Jumalan sijaan?

Tänä päivänä kirkossa ja seurakunnissa pohditaan monenlaisia ihmisen käytökseen liittyviä asioita. Ja monen suhteen sopua ei tunnu löytyvän vuosikymmenten väännönkään jälkeen. Tämän päivän uuden testamentin luvun perusteella samanlaista on ollut kristillisten seurakuntien ja kirkkojen alusta alkaen. 

Kristillisyyden perustana on yhteisöllisyys. Sitä että olemme veljiä ja sisaria Kristuksessa. Ikävää että yhteisö(t) ja ihmissuhteet kärsivät erimielisyyksistä. Toivon että keskinäisen kinastelun ja riitelyn sijaan löytäisimme yhdessä aikaa olla Jumalan kanssa ja sitä kautta löytää sopu ja ihmisten välinen yhteys ja rakkaus.  

Tomppa