Hes. 45, Mark. 3

Hes. 45 Mark. 3

Tämän päivän tekstissä on mielenkiintoinen kohta. Siinä puhutaan puhdistusmenojen toimittamisesta niiden puolesta, jotka ovat tehneet syntiä vahingossa ja tietämättään.
Aloin miettimään että olemmeko nykypäivänä niin valveutuneita että vahingossa ja tietämättä ei syntejä pääse tekemään.

Tai onko minun synneissäni niin paljon anteeksipyydettävää, että en toisten syntejä ehdi miettimään saati niitä rukouksessa pyytämään anteeksi. Tai että se ei ole edes minun hommani, jokainen hoitakoon syntinsä Jumalan kanssa itsekseen. Hmm… vai pitäisikö minun yrittää. Kokeilla että jos tämä on se tapa jolla opin rakastamaan lähimmäistä kuin itseäni. Kokeilla että löytäisinkö tällä tavoin uuden tehtävän, uuden tavan kommunikoida Jumalan kanssa. Jospa rohkeasti kokeillaan, tänä(kin) päivänä 🙂

Tomppa

Hes. 44, Mark. 2

Hes. 44 Mark. 2

Myös tämän päivän raamatun teksteissä on uuden ja vanhan testamentin kohdalla melkoinen kontrasti. Kun vanhassa testamentissa aika voimakkaasti rajataan ihmisiä temppelin ulkopuolelle, niin uudessa testamentissa Jumala tulee Jeesuksessa meidän syntisten luo. Hyvä muistutus meille että uutta ja vanhaa testamenttia tulisi lukea yhdessä.

Markus 2 puhuu minusta paljon tapauskovaisuutta vastaan. Tällä kertaa kuitenkin haluaisin että luette lukua niiden ihmisten kannalta, joita Jeesus matkallaan kosketti. Aina löytyy minusta tai muista se fariseus, jota pitäisi sormella osoittaa tapauskovaisuudesta tai ulkokultaisuudesta, tai jos oikein hurskaaksi heittäytyy niin syyttää sisäisestä ympärileikkaamattomuudesta :). Mutta tekeekö se minusta yhtään tuota fariseusta parempaa? Ehkäpä ei ole minun tehtäväni neuvoa miten kohdata muita Jeesuksen lailla vaan yrittää itse oppia kohtaamaan muita Jeesuksen lailla. Siinäpä opiskeltavaa tähän(kin) päivään 🙂

Tomppa

Hes. 43, Mark. 1

Hes. 43 Mark. 1

Tämän päivän teksteissä Jumala tulee ihmistä lähelle. Uuden testamentin puolella siirrytään Markukseen kirjoittamaan evankeliumiin. Markuksella taitaa olla suomalaisia sukujuuria tai sitten hän jännäri-kirjallisuuden varhaisia edustajia. Joka tapauksessa tapahtumat lähtevät vyörymään heti alusta, mitä sitä turhaan asioita alustamaan 🙂
Mitä nämä luvut sitten kertovat minulle? Näistä teksteistä nousi ajatus että kun Jumala tulee, niin Hän täyttää tilan olemuksellaan ja syrjäyttää kaiken sen, mikä on ihmiselle haitallista. Ja tästä voi johtaa päätelmän, että tämä toimii samalla tavalla meidän elämässämme. Kun päästämme Jumalan sisään, sieluumme, niin Jumala ei mene jonnekin nurkkaan tai puristu se kaiken muun joukkoon jota olet sisimpääsi kerännyt. Jumala haluaa täyttää niin minun kuin sinun sielun olemuksellaan, syrjäyttäen ja ajaen pois kaiken sen, mikä on meille haitallista. Tähän luottaen on mukava käydä tähän(kin) päivään,

Tomppa