Hes. 45, Mark. 3

Hes. 45 Mark. 3

Tämän päivän tekstissä on mielenkiintoinen kohta. Siinä puhutaan puhdistusmenojen toimittamisesta niiden puolesta, jotka ovat tehneet syntiä vahingossa ja tietämättään.
Aloin miettimään että olemmeko nykypäivänä niin valveutuneita että vahingossa ja tietämättä ei syntejä pääse tekemään.

Tai onko minun synneissäni niin paljon anteeksipyydettävää, että en toisten syntejä ehdi miettimään saati niitä rukouksessa pyytämään anteeksi. Tai että se ei ole edes minun hommani, jokainen hoitakoon syntinsä Jumalan kanssa itsekseen. Hmm… vai pitäisikö minun yrittää. Kokeilla että jos tämä on se tapa jolla opin rakastamaan lähimmäistä kuin itseäni. Kokeilla että löytäisinkö tällä tavoin uuden tehtävän, uuden tavan kommunikoida Jumalan kanssa. Jospa rohkeasti kokeillaan, tänä(kin) päivänä 🙂

Tomppa