Tekijä: Tommi

Laul. 4

Mark. 10

Tällä viikolla useampia lukuja Laulujen laulusta. Jos näiden lukujen sisällöstä ei ajatuksia nouse, niin voi miettiä että miksi Laulujen laulu on päätynyt alunperin raamattuun? Palataan siihen myöhemmin tällä viikolla 🙂

Uuden testamentin luvussa Jeesus ottaa kantaa avioeroon. Tässä olisi syytä huomioida kenelle Jeesus kohdistaa sanansa? Ja minkä takia?

Tätä lukiessa kovasti toivoin että raamattuun olisi päätynyt (selkeämmin) Jeesuksen ohje/sanat avioeron suhteen niille jotka ovat avioliitossaan heikommassa asemassa, niille jotka ovat joutuneet kärsimään avioliittonsa takia hyväksikäyttöä, sortoa, jopa väkivaltaa.  

Historia on näyttänyt että Raamattua voidaan käyttää väärin. Yksittäiset kohdat nostetaan kokonaisuutta tärkeämmiksi asioiksi. Niin tässäkin (avioero) asiassa. Siksi raamatun lukeminen ja pohtiminen kokonaisuutena on tärkeää.

Tomppa

Job. 11

Ilm. 10

Ilm.10 (2020 käännös)

Viikko vierähtänyt taas. Viikko päätetään samoissa merkeissä kuin aloitettiin: Jobin “ystävät” kertovat miten asiat ovat ja Ilmestyskirjassa nähdään näkyjä 🙂

Aloitin viikon miettimällä ajan olemusta. Sopivasti viikon päätteeksi tämän päivän luvussa enkeli vannoo ajan olevan lopussa. Vilkaisin englanninkielisiä käännöksiä, ja kyllä, perinteisemmät käännökset kertovat samoin sanoin: “that time shall no more be”. Entä jos lopun ajat tarkoittavat ihan konkreettisesti ajan loppumista? Siinäpä vaihtelua arkipäiväisten asioiden pohtimiselle 🙂

Jobin “ystävän”, Sofarin puheissa on myös pohdittavaa. Vaikka Sofarin sanat Jobille saattoivat tulla väärään aikaan ja paikkaan, kuten tällä viikolla näiden “ystävien” sanojen kanssa pohtinut aiemmin, niin on niissä myös sellaista joka pitää paikkansa ja josta voimme oppia. 

Kun kommunikoimme toistemme kanssa, niin yksi tärkeä taito on ajoitus. Hyvätkin asiat menevät hukkaan jos aika tai paikka asian vastaanottamiseen on väärä. Olisko Jobin ystävien elämänviisaudesta ollut apua kun se olisi kerrottu ennen Jobin vaikeuksien alkua? Olisiko Job osannut näiden sanojen ansiosta suhtautua kokemaansa eri tavoin? En osaa sanoa. 

Mutta tuossa Jobin tuskan hetkessä, Jobin ystävien sanat, niin paljon kuin niissä on myös hyviä ja raamatun mukaisia kohtia, taisivat valua hukkaan. Olisko Jobin kokemusta tuolla hetkellä lievittänyt sellaiset ystävät jotka olisivat kuunnelleet Jobia, auttaneet häntä jolloin käytännöllisellä tavalla tai olemalla vain läsnä? Olisiko Job silloin kokenut että vaikka elämä murjoo, niin nämä ystävät ovat kuin Jumalan lähettämiä enkeleitä hänen rinnallaan… 

Siunausta ja oikeita ajoituksia 🙂 kevääseen

Tomppa

Job. 10

Ilm. 9

Ilm.9 (2020 käännös)

Jobin kirja: Elämän tarkoitus ja merkitys tänään hakusessa. Jumala on luonut mutta nyt tuntuu että varjelun sijaan eteen heitetään kaikkea ikävää. Ikäänkuin elämästä itsessään on tullut rankaisu. Job miettii poispääsyä ja sitä miksi alunperin on edes luotu. Pienemmissäkin elämän haasteissa (kuin Jobilla) näitä ajatuksia voi tulla. Ihmiset kokevat tässä ajassa paljon sellaista jota voi pitää kohtuuttomana. Toisinaan omaa elämää pitää merkityksettömänä ja jos päätyy riittävän syvälle murheisiin, niin alkaa pitää Jobin lailla omaa syntymäänsä vahinkona (tai jopa ilkeytenä).
Uskosta, iänkaikkisuuden toivosta, armosta ja monista muista asioista joista Raamattu kertoo, ovat sellaisia joilla ihmiset ovat päässeet eroon näistä ikävistä ajatuksista ja löytäneet ilon, tarkoituksen ja merkityksen elämälleen. Se on hyvä muistaa vaikeina(kin) aikoina.  

Ilmestyskirja: Se että Jumala tuottaa kaikkea kamaluutta maan päälle, on monelle, myös minulle vaikea niellä. Mutta tämän luvun loppu antaa ehkä osaltaan selitystä tälle. Jumala kaipaa että ihmiset kääntyvät hänen puoleensa. Olisiko nämä viimeiset ajat sellaisia että annetaan kerta kerran perään vielä, vaikeuksien kohdatessa, ihmisille mahdollisuus kääntyä ja tulla takaisin Jumalan luo? Kuten tämän luvun loppu kertoo, tulee aina olemaan niitä joille armo, pelastus, iänkaikkinen elämä ja Jumalan huolenpito ei kelpaa. Valitettavasti.

Tomppa