5 Moos. 13 2. Tim. 4

5. Moos. 13

2. Tim. 4

Viikko päättyy hyvin epätoivoisissa tunnelmissa. Yhteisöjä uhkaa sisältä ja ulkoa tulevat harhaopit, luopuminen ja hajaannus. Ihmiset ovat kuolemanvaarassa.

Näitä lukemalla tulee mieleen että mihin sitä voi oikein luottaa. Keneen turvautua. Miksi nähdä vaivaa Jumalan valtakunnan eteen jos hinta on näin kova?

Tässä auttaa historian tuntemus. Israelin kansa sai oman paikkansa kansojen joukossa, jopa oman valtion. Opetuslapsien ja Paavalin työ kristillisen uskon kanssa on pelastanut miljardeja ihmisiä. Välillä mietin että olisiko koko ihmiskuntaa enää olemassa jos kristillisyys ei olisi levinnyt koko maailmaan.  

Tässä rohkaisua siis meille. Vaikeita aikoja ja asioita on ollut kautta kristillisyyden historian. Ja kautta monenlaisten aallonpohjien asiat ovat kuitenkin menneet parempaan suuntaan. Jumala pitää lupauksensa siitä että huolehtii meistä. Siinä ilon aihetta niin hyviin kuin huonoihin päiviin.

Siunattua kevättä, 

Tomppa

5 Moos. 12 2. Tim. 3

5. Moos. 12

2. Tim. 3

Lähes koko viikon Timoteuksen kirjeissä on ollut varoituksia harhaopeista ja väärille teille lipsahtaneista ihmisistä. Moni pitää tällaista meidän nykyajallemme tyypillisenä mutta raamattu kertoo että haasteita on ollut koko kristillisen historiamme ajan. Minusta se kertoo siitä että jokainen meistä on lopulta vain… ihminen.

Kautta historian ihmiset siis ovat tehneet virheitä. Ja tämä olisi hyvä muistaa omassakin elämässä. Että kaikesta huolimatta voi langeta samoihin virheisiin kuin kuka tahansa muukin. Joskus tuntuu että mitä enemmän kieltää sen virheiden tekemisen mahdollisuuden, niin sitä todennäköisemmin ja paljon syvemmälle vaikeuksiin päätyy.

”…pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen…” onkin siis minusta tämän päivän tekstien avainkohta. Jeesuksen armosta on joka päivä uusi mahdollisuus meille.    

Tomppa

5 Moos. 11 2. Tim. 2

5. Moos. 11

2. Tim. 2

Tämän päivän tekstit kertoivat minulle siitä että uskolla on hintansa. Vaeltaminen Jeesuksen osoittamalla tiellä ei ole aina helppoa ja oikotietä ei ole.

Mutta jos me katselemme iänkaikkisuuden näkökulmasta, niin kovin lyhytaikaisia eteemme tulevat hankaluudet, ongelmat yms. tuntuvat. Mutta auttaako tämä ajattelutapa aina? Me kuitenkin olemme ihmisiä.

Toinen näkökulma on miettiä että millaista elämä(si) olisi ilman Jumalan ohjausta, Jeesuksen armoa ja Pyhän Hengen voimaa? Omin voimin elämän läpi kahlaamisen hinta tuntuu paljon kovemmalle.  

Tomppa