Monesti uskoa kritisoidaan siitä että se rajoittaa ihmistä kaikenlaisilla säädöksillä. Toinen suosittu kritiikin kohde on että usko vie kaikki rahat.
Tämän päivän uuden testamentin kohta puhuu aivan päinvastaista. Se itse asiassa rohkaisee luopumaan rahan keräämisen vaivasta ja keskittymään olennaiseen: Jeesukseen Kristukseen.
Usko tuo vapauden. Aamen!
Tomppa
Uuden testamentin luvusta voimme huomata että on paljon käytännön asioita joihin tuoreet kristittyjen seurakunnat tarvitsivat ohjeistuksia. Näitä lukiessa mietin että minulta puuttuu tietämys että miten nuo ohjeet poikkeavat sen aikaisesta yleisestä ja/tai juutalaisten elämään liittyvästä käytöksestä. Siksi on vaikeaa myös peilata näitä tämän ajan käytäntöihin.
Aikanaan olin hiippakunnan nuorten aikuisten toiminnassa mukana. Piispan evästys meidän tiimille oli lyhyt mutta ytimekäs: ”kunhan muistatte mikä on tärkeintä ja senhän te kyllä tiedätte” 🙂
Kun raamattu antaa ohjeistuksia käytännön asioihin, niin niiden soveltaminen tähän aikaan ja kulttuuriin saattaa hämärryttää sen mikä on tärkeintä kristillisessä uskossa. Hyvä siis onkin miettiä arjen pienissäkin valinnoissa: ”Mikä on tärkeintä?”.
Tomppa
Vanhan testamentin luvussa annetaan todella vahva lupaus tulevista ajoista Israelin kansalle. Varsinkin kun miettii missä tilanteessa tuo kansa oli sillä hetkellä.
Kuten historia kertoo, niin lupauksille on ollut katetta. Mutta historia kertoo että Israelin kansa ei ole välttynyt ongelmilta ja vaikeuksilta.
Uuden testamentin luvussa ohjeistetaan kuulemaan ”Timppaa” hänen nuoruudestaan huolimatta.
Jumala on antanut myös lupauksensa pitää huolto myös sinusta ja minusta. Mitä pidempään tätä elämää kulkee niin matkan varrella tulee monenlaista epäilystä noita Jumalan raamatusta kirjoittamia lupauksia kohtaan. Näissä hetkissä olisikin hyvä että palauttaisi mieleen sen uskon alkumetrien innokkuuden ja toiveikkuuden, sellaisen ”minä poika vaan uskon”-asenteen.
Tomppa
