1. Moos. 21, Luuk. 16

1. Moos. 21

Luuk. 16

Vertauksessa, jossa uskoton talouden hoitaja muuttaa velka kirjaa niin että muut jäävät hänelle palveluksen velkaa ja niin saisi töitä, talouden hoitaja oli ymmärtänyt tilanteen oikein ja hyödynsi sitä. Hän oli ymmärtänyt millainen isäntä hänelle oli, tämä ei palauttaisi pois kirjattuja velkoja muille heidän jo iloitessa tilanteessa tai rankaisi häntä liian pahoin. Taloudenhoitaja hyödynsi myös tilanteensa edut ja niitä hyödyntämällä varmisti itselleen hyvän aseman. Tuota neuvokkuutta ja ymmärrystä Jeesus kehuu, eikä epärehellistä toimintaa. Me voimme hyödyntää häpeilemättä asemaamme ja omaisuuttamme Jumalanvaltakunnan työhön kaikella sillä viisaudella, mitä meillä on.

Elli

1. Moos. 20, Luuk. 15

1. Moos. 20

Jumala piti huolen Aabrahamista ja Saarasta tässäkin tilanteessa. Hän oli luvannut että suuri kansa saa alkunsa heidän lapsesta joka syntyisi, mutta nyt kuningas jonka alueelle he olivat saapuneet kutsui Saaran hoviinsa maatakseen hänen kanssaan. Aabraham oli esitellyt Saaran sisarenaan ilmeisesti  ja todennäköisesti ihan aiheesta peläten, että jos kuningas tykästyy hänen vaimoonsa tämä tappaisi hänet ja hänen palvelusväkensä saadakseen vaimon itselleen. Jumala pysäytti kuninkaan ennen kuin ehti kajota häneen varoitti häntä niin että kuningas lähetti Saaran takaisin, antoi luvan asettua alueelle ja lahjoitti omaisuutta. Jumala ei antanut kuninkaan tehdä syntiä ja piti huolta Aabrahamille ja kaikille ihmisille antamastaan lupauksesta. 

Sisarus avioliitosta, niin sen kieltämisestä puhutaan suoraan vasta Mooseksen laissa, joka tuli monta sataa vuotta myöhemmin israelilaisten kasvettua suureksi kansaksi Egyptissä. Aabrahamin sanojen mukaan naimisiin meneminen oli sallittua tuolloin puolisisaruksilla. Se oliko tuo siihen aikaan hyväksyttävä tapa ihmisen geeniperimän ollessa ehjempi ja maailman väkimäärän ollessa vielä pieni (jos uskomme että Jumala on luonut Aadamin ja Eevan joilla on laaja ja terve geeniperimä, josta kaikki ihmiset ovat lähtöisin), mutta se tulee Mooseksen laista ja muusta Raamatusta selville ettei kyseessä ole tapa jota kuuluu toistaa. 

Luuk. 15

Jeesus kertoo vertauksen kolmena eri tarinana. Ensimmäisen lampaasta, joka on hävinnyt ja toisen kolikosta joka kadonnut. Lampaan löytäessään paimen nostaa hänet iloisesti harteilleen. Hankala kuvitella, että siinä vaiheessa kun täysikasvuinen lammas joka on ainakin 45kg tai suurimmallaan 100kg panikoi niin paljon että se pitää kantaa takaisin koko matka niin paimen olisi iloinen, kuitenkin vertauksen paimen tekee sen iloiten ja kutsuu vielä muita juhlimaan. Naisen kolikko, jonka hän on hukannut on osa myötäjäislahjaa jota hän kantaa koruna ja jonka käyttäminen olisi suuri asia. Kuitenkin muiden kutsuminen kylään ja juhliminen on hieman ylimitoitettua. Ensimmäinen vertaus liittyi siihen aikaan miehille tuttuun asiayhteyteen ja toinen taas naisille on hienoa lukiessa huomata kuinka Jeesus selittää asiat niin että kaikki kuulivat voivat ymmärtää. 

Tämä vertaus kerrottiin fariseuksille ja lainopettajille kun he paheksvat sitä kuinka Jeesus söi syntisten seurassa. Vertaukset kertovat siitä ilosta mikä Jumalalla on siitä kun eksynyt löytyy. Tuhlaajapoika vertauksessa isä ottaa vastaan pojan, joka oli hylännyt hänet ja palannut ajatuksella mennä palvelijan asemaan ja mahdollisesti myöhemmin nousta asemassaan, juoksu jaloin (mikä oli sopimatonta aikuiselle miehelle) ja ottaa hänet takaisin pojakseen ja kutsuu kaikki juhlaan. Kertomusta ollaankin kutsuttu myös tuhlaaja Isä vertaukseksi, sillä Isä tuhlaa rakkauttaan ylenmäärin. Tuo toinen veli, joka oli kotona ei kuitenkaan ollut ymmärtänyt isäänsä. Hän raatoi ja noudattai isänsä käskyjä mutta ei ymmärtänyt, että voisi pyytää häneltä mitä tarvitsee. Kun tuhlaajaveli palaa niin, isän järjestäessä juhlat omassa kodissaan, omilla rahoillaan toinen tämä suuttui ja kieltäytyi tulemasta sisälle nolaten isänkaikkien juhlavieraiden edessä. Isä yhtälailla tuhlaa rakkauttaan tähän poikaan ja kutsuu hänet mukaan juhlaan. Farisukset ja lainoppineet saivat nähdä itsensä tässä veljessä joka ensin vaikutti täysin nuhteettomalta, mutta kuitenkin paljastui ymmärtäneen isän väärin ja käyttäytyneen sopimattomasta. Heille jäi nyt avoin kutsu tulla iloitsemaan siitä kuinka syntinen löytänyt Jumalan luokse ja tulla samalla itse löydetyiksi.

Elli

1. Moos. 19, Luuk. 14

1. Moos. 19

Tässä luvussa on hyvä muistaa, että Raamatussa kuvattu ihmisten toiminta ei ole aina meille esimerkiksi vaan kuvaa aidosti sitä miten he toimivat virheineen ja epätäydellisyksineen. Kohta sijoittuu eripuolelle maailmaa monta tuhatta vuotta sitten, joten yleiset käytänteet,  arvot ja syyt, joiden pohjalta Loot ja hänen tyttärensä toimivat jäävät minulle hieman hämärään. Uskon kuitenkin heillä oli siihen perustellut syynsä, vaikkei se olisi oikein enkä ymmärtäisi sitä.

Jumalan luonne ilmenee kohdassa monipuolisesti. Siinä Jumala kuulee ,kun huudamme häneltä apua ja vaadimme oikeutta vääryyksiin. Hän ei siedä pahaa, eikä anna vääryyden jatkua ja Hän pelastaa meidät, vaikka emme sitä ansaitse. 

Luuk. 14

Jeesus puhuu vertauksessa suurista pidoista jotka eräs mies järjesti. Hän oli nähnyt vaivan tehdä hyvän ruuan valmistaa ohjelman ja lähettää kutsut kaikille ajoissa, kun sitten juhlan aika tuli niin kutsutut yksitoisensa jälkeen peruivat tulonsa erinäisin syin. Ensi silmäyksellä ne vaikuttavat tärkeitä, mutta kulttuuria ja tilannetta miettimällä huomaa ne tekosyiksi. ”Olen ostanut pellon ja nyt minun pitää mennä katsomaan sitä” tai ”härkiä joita pitää kokeilla”, on, kuin sanoisi että ostin juuri käytetyn talon tai -auton ja nyt minun pitää tarkistaa sen kunto. Kuka ostaa talon käymättä paikanpäällä ja tarkistamatta sen kuntoa tai auton koeajamatta. Sama tilanne on pellon ja härkien kanssa, joilla olisi tarkoitus tienata elanto. Jos ollaan ostettu jotain piittaamatta kunnon tarkastuksesta, niin se voisi odottaa pari päivää pidempäänkin. Häät taas ovat suuret usean päivän juhlat johon lähiseutu osallistuu, joten kun toisia juhlia järjestetään niin ne ovat jo varmasti ohi eivätkä syy kieltäytyä. 

Tuo ilmeisten tekosyiden keksiminen ja niin juhlan ja sen isännän halveksuminen, auttaa ymmärtämään isänän reaktion. Se mitä hän tekee tilanteessa ei ole juhlan peruminen tai houkutella kutsuvieraita, vaan kutsua kaikki muut paikalle yhteiseen juhlaan niin että talo on täynnä.

Jumala kutsuu luokseen kaikkia. Olemme kaikki tervetulleita hänen seuraan me voimme tulla Hänen luokseen tai keksiä miksi jokin muu olisi nyt tärkeänpää ja kieltäytyä siitä. 

Elli