1. Sam. 27, Hepr. 3

1. Sam. 27
Hepr. 3

Heprealaiskirje nousee vahvasti Vt:n pohjalta. Juutalaisille lukijoille Mooses oli kaikkein keskeisin henkilö Israelin kansan historiassa. Tässä luvussa muistutetaan siitä, että Jeesus Kristus on Moosestakin suurempi. Mooses oli uskollinen tehtävässään, mutta Jeesus on Jumalan suunnitelmien keskus.

Heprealaiskirjeen luvussa muistutetaan siitä, että emme kadottaisi luottamustamme Jumalaan niin kuin israelilaiset tekivät. Jakeessa 13 kehotetaan rohkaisemaan toinen toistamme niin kauan kuin olemme matkalla. Tähän sisältyy tärkeä opetus. Jos jäämme yksin, niin epäusko valtaa helpommin mielemme. Seurakunnan yhteydessä saamme rohkaisua toisiltamme. Jumalan suunnitelmissa seurakunnalla on iso merkitys. Luin äskettäin minua puhutelleen ajatuksen: on tärkeää viettää aikaa kahdestaan Jumalan kanssa , mutta on vaarallista elää erillään muista kristityistä.
Tänään kiitän KohtaamisPaikasta, jossa olen saanut paljon rohkaisua ja kokea yhteyttä toisiin Jeesuksen seuraajiin.

– Mika

1. Sam. 26, Hepr. 2

1. Sam. 26
Hepr. 2

Ihmettelen, miten Daavid pystyi hillitsemään itsensä eikä vahingoittanut kuningas Saulia, vaikka hänelle avautui toistamiseen tilaisuus tappaa Saul. Olihan Saul uhannut hänen henkeään useita kertoja. Daavid ei ottanut oikeutta omiin käsiinsä, Vaikka häntä houkuteltiin siihen. Daavid vain totesi: ”…Herra minua varjelkoon kohottamasta kättäni hänen voideltuaan vastaan!” (1. Sam. 26: 10)

Daavid tunsi Jumalan todella hyvin ja oli Jumalalle ja arvoilleen uskollinen vaikeallakin hetkellä. Myöhemmin Raamattu kertoo, että Daavidin usko kannatti.

Jumalan suvereenista voimasta kertoo myös Heprealaiskirjeen alku, jossa todistetaan, kuinka Jeesus on suurempi kuin enkelit (Hepr. 1:4), Mooses (Hepr. 3:5–6) tai Joosua (Hepr. 4:8). Jeesus on toisenlainen kuin kukaan muu uskontojen mahtimiehistä. Jeesus on kaikista suurin, mutta hän on meille myös veli. Hän tuli joka suhteessa meidän kaltaiseksemme (Hepr. 2:17) ja oli koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin me (Hepr. 4:15). Jeesus tuli köyhäksi meidän vuoksemme, jotta me voisimme rikastua hänen köyhyydestään (2. Kor. 8:9).

Pyritään Daavidin tavoin niin syvään Jumalan tuntemiseen, että meilläkin on kanttia odottaa Jumalan oikeuden ja tahdon toteutumista, kun tilanne vaatii odotusta ja rukousta.

– Heli

1. Sam. 25, Hepr. 1

1. Sam. 25

Luvun alussa on maininta profeetta Samuelin kuolemasta. Hämmästyttävän lyhyesti asia tässä käsitellään. Yksityiskohtia ei kerrota, vaikka koko Israel oli kokoontunut valittajaisiin.

Daavidia kohtaan käyttäytyi huonosti Daavidin miesten kanssa samoilla seuduilla liikkunut ja laiduntanut Nabal. Nabal väkineen välttyi Daavidin verisiltä kostotoimilta neuvokkaan Nabalin vaimon, Abigailin ansiosta. Hän toimitti ruokaa Daavidille ja hänen joukoilleen. Diplomaattiset menetelmät ovat tehokkaita säästämään ihmishenkiä.

Abigail tasapainoili puolisonsa luonteen ja juomisen kanssa. Hän kertoi toimistaan Nabalille. Nabal sai krapula-aamunaan sairauskohtauksen, johon hän myöhemmin menehtyi. Kun Daavid tästä kuuli, hän lähetti hakemaan Abigailia itselleen vaimoksi.

Luin tai kuulin jostain Daavidin pohjattomasta rakkauden kaipuusta. Sitä hän täyttää tässä vaimolla nro 2. Tuohon kaipuuseen on helppo uskoa, kun jatketaan näiden Samuelin kirjojen lukemista. Rakastettuna olemista tavoittelemme täällä kuka mitenkin. Syvimmillään sen tarpeen täyttää vain Jumalan rakkauden omistaminen ja kokeminen. Haparoidaan siihen suuntaan.

Hepr. 1

Heprealaiskirjeen kirjoittajaksi lähdekirjani väittää sittenkin Paavalia. Joku juutalaiskristitty hän on, koska jo ensimmäisessä jakeessa mainitaan Jumalan puhuneen ”isillemme profeettojen suulla”. Oli kirjoittaja kuka tahansa, kirje on hyväksytty Uuteen Testamenttiin ja täyttä asiaa. Heprealaiskirjeen ensimmäinen luku tekee selvää eroa enkeleiden ja Jumalan Pojan välillä. Nykyisin on tullut erilaisia enkeleitä korostavia liikkeitä (vai onko niitä ollut aina?). On todella tärkeää erottaa, mikä on enkelien asema ja tehtävä, mikä on ihmisen osa armoon oikeutettuna ja kuka Jeesus on, mikä on hänen merkityksensä. Heprealaisilla oli paineita palata omiin uhrikäytänteisiin, jolloin Jeesus Messiaana olisi mitätöitynyt.

”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus” … hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla (jae 3). Kenenkään uskovan osa ei ole kontrolloida kaikkea liikkuvaa. Meistä ei ole ylläpitämään, vahtimaan tai valvomaan kaikkea. Se on Jumalan Pojan vastuulla ja Hän ylläpitää kaiken armollisesti. Lepo.

– Pirkko