Kategoria: Luemme Raamattua

Hes. 12 Matt. 26

Hesekielin luvun 12 pääteema on uppiniskaisuus. Vaikka ihmiset olivat kuulleet Jumalan Sanaa, he eivät tehneet sen mukaan. Heidän asenteensa ei muuttunut eivätkä he muuttaneet tapojaan. He kuuntelivat, mutta eivät kuullet. Samaa uppiniskaisuutta ja pilkallista asennetta esiintyy valitettavasti nykyaikanakin. Asiasta varoitti myös Pietari kirjeessään (2. Piet 3:3-4). Ehkä tämä ei ole ihan tuntematon tilanne aina meille itsellemmekään. Saatamme tehdä niin kuin itse haluamme, vaikka tietäisimme, mitä Jumala tahtoisi meidän tekevän.

Muistetaan kuitenkin: ”Minkä puhun, se toteutuu. Näin sanoo Herra Jumala” (Hes. 12:28)

___

Matteuksen evankeliumin kohdassa on tänäänkin monta keskeistä asiaa. On hyvä huomata, että Jeesus ei ollut näissä tapahtumissa olosuhteiden uhri. Hän valitsi sen, mitä hänelle tulisi tapahtumaan. Hän oli valmis tuskaan, joka Häntä odotti. Jeesus valitsi sinut ja minut, vaikka tiesi, mitä se hänelle maksaisi. Kaikki tämä kertoo paljon hänen rakkaudestaan meitä kohtaan.

Myös Pietarin tilanne on mielenkiintoinen. Vain hetkeä aikaisemmin hän oli vakuuttanut olevansa uskollinen loppuun asti. Ja nyt, ennen kuin kukaan edes uhkaili häntä, kielsi hän Jeesuksen pikaisesti. Ja hetkeä myöhemmin hän suorastaan vannoi ja vakuutti, ettei tunne Jeesusta. Miksi tämäkin tapaus tarvittiin? Miksi Pietari tarvitsi tämän kokemuksen? Ehkä hänen oli langettava, jotta hän saisi oikean uskon ja todella tajuaisi, että pelastuminen ei ole hänen käsissään, vaan se on vain ja ainoastaan Jeesuksen ansioita.

Mikko

Hes. 11 Matt. 25

Hesekiel näkee 25 miestä. He olivat kansan johtomiehiä. He ajattelivat temppelin suojaavan heitä. Ei ollut väliä, miten elivät, siten ei ollut tarvetta myöskään tehdä parannusta.

Herra antoi Hesekielille tehtäväkseen kertoa heille viestin: he tulevat saamaan rangaistuksen ja lopulta tietämään, kuka Herra todella on. Samalla, kun Hesekiel puhui, yksi miehistä kuoli. Onko tässä yhtymäkohta siihen, kun Pietari puhui Ananiaalle ja Safiralle (Apt 5:1-11)? Hehän myös pettivät Jumalan huonetta eli seurakuntaa, jossa Jumalan Henki asuu. Hekin menettivät henkensä, kun tosiasiat lausuttiin.

Mutta kyllä Jumalan näytti Hesekielille myös toivon näköaloja. Jerusalemista pois siirretyt palaisivat Israeliin ja Herra tekisi heistä taas kansansa. Jumalan kirkkaus jätti temppelin, mutta ei koko kansaa. Lupaukset jäivät.

___

Tämän päiväinen Matteuksen evankeliumin luku on jatkumoa edelliselle luvulle. Alussa puhutaan viisaista ja tyhmistä morsiusneidoista ja sen myötä opetetaan oikeasta odotuksesta. Loppuosassa on kuvaus viimeisestä tuomiosta.

Välissä on taas kerran vertaus. Jeesuksen opetus on, että vielä ei ollut Messiaan tulon, vaan paremminkin lähdön aika. Vielä oli odotuksen aika Jumalan pelastushistoriassa. Vielä oli työn ja toiminnan aika – Jumalan uskomien lahjojen vastuullisen käyttämisen aika. Me olemme Jumalan omiksi luotuja. Me olemme persoonallisuuksia, jotka Jumala on jo syntymässämme varustanut erilaisin lahjoin. Samoin Jumala tässä elämässä on antanut ja antaa meille erilaisia lahjoja, mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä.

Meidät on tarkoitettu palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiämme niin maallisessa kutsumuksessamme kuin seurakunnassakin. Jumala odottaa meidän panevan meille uskomansa lahjat palvelemaan Hänen tavoitteitaan oli sitten kyse synnynnäisistä kyvyistämme tai saamastamme koulutuksesta ja sen tuomista taidoista, asemasta tai rahasta.

On kuitenkin tärkeää huomata, että tämä teksti ei opeta teoilla hankittavasta pelastuksesta vaan pelastetun usko(llisuude)sta. Jeesus puhui tämän vertauksen niille, jotka jo olivat panneet toivonsa Häneen. Vertauksen hyviksi ja luotettaviksi julistetut palvelijat olivat jo isäntänsä palvelijoita, eikä niin, että he hankkivat sen tuolla palvelullaan. Heissä toteutui Jeesuksen sana: ”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan” (Matt. 12:33)

Mikko

Hes. 10 Matt. 24

Luvussa 10 Hesekiel näkee samanlaisen näyn kuin 1. luvussa. Hän kuvailee olentoja lähes samanlailla kuin aikaisemminkin, ja nyt hän näkee, että olennot ovat kerubeja.

Aikaisemmin kutsumusnäyssään Hesekiel oli nähnyt kerubit ja ymmärtänytkin jotakin, mutta vasta nyt, kun hän näki ne temppelin yhteydessä, hän tajusi näkynsä merkityksen. Jumala oli siis näyttänyt jo ensimmäiselläkin kertaa enemmän kuin ihminen oli kyennyt ottamaan vastaan. Näin minullekin on käynyt, että tietyssä vaiheessa näen vain osan jotain kokonaisuutta tai Jumalan suunnitelmaa, mutta ajan kuluessa kokonaisuus alkaa tulla selkeämmäksi, kun Jumala avaa suunnitelmiaan.

Nyt Hesekiel tajusi myös, miksi temppeli oli hylättävä. Kerubit puhuvat meille yhteydestä Jumalaan, Jumalan läsnäolosta ja siihen liittyen myös kuuliaisuudesta. Kun temppelissä ei enää toimittu sen mukaan, mistä sinne kuvatut kerubit olivat vertausta, se lakkasi olemasta Jumalan huone. Näin ollen myöskään Jumalan kirkkaus voinut enää jäädä sinne vaan poistui kerubien kanssa temppelistä.

___

Matteuksen evankeliumin luvuissa 24 ja 25 Jeesus pitää viidennen suuren puheensa tämän maailmanajan päättymisestä, toisesta tulemuksestaan ja viimeisestä tuomiosta.

Ennen suurta maailmanhistorian taitekohtaa on meidän Jeesuksen seuraajien muun muassa pysyttävä rauhallisina, varottava eksytyksiä ja herkkäuskoisuutta sekä oltava uskollisia. Meillä on myös tärkeä tehtävä: on julistettava evankeliumi kaikkialle maailmaan ja vasta sitten tulee loppu.

Lisäksi meidän tulee valvoa. Valvomiskehotus saattaa tuntua tuskalliselta. Se on kuin pakollinen paha, joka kuuluu kristittynä elämiseen. Eikä painetta hellitä sekään, että valvomiseen kehottavia kohtia esiintyy hyvin monella Raamatun sivulla.

Valvominen ei kuitenkaan ole lakia vaan ennen muuta evankeliumia. Se ei ole raskas lisätaakka, joka on annettu kristittyjen kannettavaksi. Päinvastoin, se ottaa kuormaa pois. Valvominen on totuudessa eli Kristuksessa pysymistä. Se on harhojen ja eksytysten välttämistä. Valvominen on evankeliumista elämistä. Siinä ei ole vaatimusta muuttua jonkinlaiseksi superihmiseksi, joka osaa elää oikein myös viimeisinä päivinä, vaan kehotuksessa valvoa on kysymys Kristukseen turvautumisesta.

Mikko