Kategoria: Luemme Raamattua

Hes. 6

Matt. 3

Jouluaatto. Onko tämän päivän teksteissä mitään jouluista? Aika vaikealta tuntuu niistä jouluisia elementtejä löytää. Jäin kuitenkin miettimään jaetta (Matt. 3:17):

”Ja taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.»”

Voisi kai ajatella niin, että Jumala olisi voinut sanoa tämän saman lauseen jouluyönä, kun Jeesus syntyi. Rohkenisin ajatella jopa niin, että Jumala olisi voinut sanoa Jeesuksesta näin jokaisena päivänä (ehkä sanoikin) ja että Hän sanoo meistä jokaisesta jatkuvasti: ”Tämä on rakas lapseni, johon minä olen mieltynyt.”

Jokainen meistä, joka on saanut tulla Jeesuksen omaksi, on saanut kaksi valtavan suurta lahjaa: elämän ja iankaikkisen elämän. Molemmat ovat suuria ihmeitä. Eikö se ole varsin jouluinen ajatus?

Pekka

Hes. 5

Matt. 2

Matteuksen evankeliumin toisessa luvussa Jumala puhuu Joosefille kolme kertaa (jakeet 13, 19-20 ja 22). Kahdella ensimmäisellä kerralla Herran enkeli ilmestyy unessa Joosefille ja sanoo, mitä Joosefin pitää tehdä. Kolmannella kerralla Joosef saa unessa ohjeet. Sen tarkemmin ei kerrota, miten se tapahtui. Jumala puhui Joosefille unessa jo edellisessä luvussa (Matt. 1:20-23). Jokaisella kerralla Joosef toimi välittömästi saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Mikä vakuutti Joosefin niin, että hän oli valmis välittömästi toimimaan, kun oli nähnyt unen? Oliko se Herran enkeli, joka on varmasti ollut mahtava ilmestys unessa? Oliko Joosefilla jo aikaisempaa kokemusta siitä, että Jumala voi puhua unessa, vai olivatko nämä neljä kertaa Jumalan pelastushistorian neljä erityistä ja ainutkertaista tilannetta, joissa Jumalan yliluonnollinen väliintulo oli välttämätön? Eipä noihin kysymyksiin voi varmuudella vastata. Raamatusta voi lukea monista muistakin tilanteista, joissa Jumala ilmestyy ja puhuu unessa. Joosef ei tosiaankaan ole ainut Raamatun henkilö, jolle Jumala on puhunut hyvin suoraan unen kautta. Aikaisemmin en ole huomannut yhteyttä Vanhaan testamenttiin, jossa unet ovat hyvin merkityksellisessä roolissa Joosefin elämässä (1. Moos. 37, 40 ja 41). Onko tämä sattumaa vai jonkinlainen Jumalan silmänisku?

Uskon niin, että Jumala voi edelleenkin puhua unien kautta (vrt. Job 33:14-18). Itsellänikin on siitä muutama omakohtainen kokemus. Itse ajattelen niin, että se yksi Jumalan tavoista puhua asioista suoraan henkilökohtaisesti. Omien kokemusteni perusteella olisin kuitenkin varsin varovainen ryhtymään heti ns. suoraan toimintaan unien perusteella. Jumala puhuu ymmärtääkseni asioista useampaan kertaan eri kautta vahvistaakseen sanomansa. Tosin voi olla hyvinkin niin, että jossakin hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa unessa saadut ohjeet ovat niin selvät, että on perusteltua toimia niiden mukaan. Tällöinkin on hyvä noudattaa harkintaa ja arvioida, ovatko toimintaohjeet Raamatun sanan ja terveen järjen mukaisia.

Pekka

Hes. 4

Matt. 1

Tämä viikko päättyy neljänteen adventtiin (jo joulu sarastaa) ja hyvin sopivasti Matteuksen evankeliumin ensimmäiseen lukuun. Luku alkaa sukuluettelolla, joka tänään yhdessä Hesekielin kirjan kohdan kanssa puhuu minulle Israelin kansan ja juutalaisten roolista Jumalan suunnitelmassa.

Olen usein miettinyt juuri pakkosiirtolaisuutta ja Jerusalemin piiritystä kuvaavien tekstien äärellä, eikö oikeasti ollut mitään parempaa tapaa toteuttaa Jumalan suunnitelmaa ja tuoda Jeesusta maailmaan. Hesekiel on ymmärrettävästi kauhuissaan siitä, miten hänen tulee profetoida, ja tämä on kuitenkin vain haalea varjokuva siitä, mitä jerusalemilaiset kävivät läpi. Miksi tilanne pääsi siihen pisteeseen, joka tuotti tällaista kärsimystä? Eikö ehkä olisi löytynyt jotakin toista kansaa, joka olisi kuunnellut vähän vähemmällä?

Aina kun pyörittelen tätä, tulen saman täyden ympyrän. Joskus vaikeat ja kipeät reitit ovat kuin ovatkin parhaita tai kenties ainoita reittejä. Eikö Jumala, joka on ajan ulkopuolella ja kaikessa viisas, näe reittiä koko matkalta? Eikö hän tietäisi, mikä reitti aiheuttaa kaikkein vähiten kärsimystä ja toisaalta vie varmimmin perille? Ja jos en luota, että Jumala, on luotettava ja kaikessa viisas, hän joka on toteuttanut suunnitelmansa läpi kaikkien tässä lueteltujen sukupolvien, mitä silloin jää? Palaan kaiken alkuun, uskonko tähän Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä sanassa? Uskonko Jumalaan, joka on täydellinen, ajaton, kaikessa hyvä ja kaikessa oikeudenmukainen?

Evankeliumin tekstissä pysähdyn siihen, kuinka Joosef uskoi ja luotti siihen, minkä näki unessa. Enkeli ilmestyy hänelle kahdesti (molemmilla kerroilla unessa) ja Jumala käski häntä tekemään asioita, jotka määrittivät koko hänen elämänsä suunnan. Joosefia eivät estäneet epäilyt siitä, voisiko Jumala todella toimia hänen kauttaan, voisiko Messias todella nousta niin vaatimattomista olosuhteista ja vielä kohun keskeltä. Hän uskoi hyvän Jumalan suunnitelmaan.

Isä, kiitämme siitä, että sinä todella olet se jonka olet sanassasi ilmoittanut. Saamme luottaa siihen, että raskaidenkin vaiheiden läpi sinulla on hyvä suunnitelma ja olet ennalta nähnyt ja mitannut tien jokaisen mutkan. Kun kuljemme kanssasi, emme kulje mistään turhaan. Auta meitä luottamaan sinuun. Aamen.

Ada