Ps. 129, 2. Joh. 1

Ps. 129

Vainoilla pyritään lannistamaan, tukahduttamaan, painamaan alas ja piiloon. Tuhotaan ne, jotka eivät usko samalla tavalla, jotta varmistetaan oma asema. Open Doorsin mukaan noin 365 miljoonaa kristittyä kokee vähintään vakavaa vainoa. Rukoillaan heille tätä voimaa: ”minua on vainottu, mutta ei lannistettu.” (kts. Jae 2)

2. Joh. 1

”Maailmassa on nyt liikkeellä monia eksyttäjiä, niitä jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta ihmiseksi, lihaan tulleeksi. Siinä teillä on Antikristus, eksyttäjä.” (jae 7)

Ns. kaksiluonto-oppi on kristinuskossa merkittävä juttu: Jeesus on täysin ihminen ja täysin Jumala. Tämä on ollut yksi keskeinen oppi jolla on määritelty sitä, onko joku liike kristillinen vai ei. Yleisempää kristillisyydestä ulos ajautumista on, että Jeesuksen jumaluus on kielletty ja pidetty häntä vain hyvänä opettajana, hyvänä ihmisenä tai profeettana, mutta kuitenkin pelkästään ihmisenä. Saatetaan jopa yhtyä siihen, että hän on Jumalan poika, mutta ei kuitenkaan Jumala.

Silloinkin mennään harhaan, jos pidetään Jeesusta pelkästään Jumalana, mutta ei ihmisenä. Tällaistakin oppia on. Raamatussa Jeesusta kuvataan sekä ihmisenä että Jumalana.

Raamattu kylläkin opettaa myös, että Jeesus ihmiseksi tullessaan luopui tietyistä jumalallisista ominaisuuksistaan. Hän tyhjensi itsensä (Fil. 2:7) ja tuli joka suhteessa meidän kaltaiseksemme (Hepr. 2:17). Hän toimi maan päällä riippuvuudessa Pyhästä Hengestä ja Isästä Jumalasta. Kuitenkin hän oli koko ajan 100 % Jumala.

Topi

Ps. 128, 1. Joh. 5

Ps. 128

”Onnellinen se, joka pelkää Herraa” (jae1) Olen huomannut, että Herran pelko on merkittävä avain sille, että saan elää vapaana tämän maailman keskellä. Hyvän Jumalan ja hänen tahtonsa kunnioittaminen yli kaiken (Herran pelko) hälventää ihmispelon ja muut pelot, jotka meinaavat välillä vyöryä päälle ja aiheuttaa levottomuutta. Olen rukoillut viime aikoina taas Jumalan pelon kasvamista itsessäni. Siitä löytyy lepo, rauha ja onni.

1. Joh. 5

Johannes kirjoittaa aika mustavalkoisesti:

Kuolema vs. elämä

Pimeys vs. valo

Jumala vs. Paha

Omiin silmiin maailma ei näytä näin mustavalkoiselta. Toisaalta, kun mietitään puhtaasti hengellisestä näkökulmasta, niin ei ole perimmiltään kuin kaksi voimaa: hyvä Jumala ja paha Saatana.

”Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.” (jae 19) Se, että koko maailma on pahan vallassa, antaa meille perspektiiviä sille, että hyvän Jumalan puolella oleminen voi joskus olla aika haastavaa ja aiheuttaa kitkaa tämän maailman kanssa.

Tämä on hyvä tiedostaa, mutta paljon kirkkaampana näköalana meillä saa olla hyvä Jumala, joka on voittanut maailman ja jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ”Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.” (jae 20).

Meitä kutsutaan elämään hänen valtakuntansa kansalaisina tämän maailman keskellä. Se tarkoittaa sitä, että yhdymme alkukirkon uskontunnustukseen ”Jeesus Kristus on Herra”.

Rukoilen: Ole sinä Jeesus kuninkaani tänäänkin, kun kuljen tämän maailman keskellä. Kiitos, että kaiken keskellä saan olla sinussa.

Topi

Ps. 127, 1. Joh. 4

Ps. 127

”Katso, lapset ovat Herran lahja” (jae 3). On upeaa, miten myönteisenä asiana Jumala puhuu lapsista. Suvun jatkaminen on tärkeä asia.

On upeaa, että KohtaamisPaikkaan on tullut viime aikoina niin paljon lapsia. He ovat Herran lahja. Myös seurakunnan jatkuvuuteen kuuluu oleellisesti se, että käännämme jatkuvasti katseemme nuorempiin sukupolviin, arvostamme, kasvatamme ja nostamme heitä.

1. Joh. 4

En muista miten, mutta päädyin Kuopion torilla juttelemaan minulle ennestään tuntemattoman naisen kanssa. Hän kertoi, että hänellä on kyky aistia kädellä, onko ihmisessä jotain sairautta. Tunnistin, että tässä ei ole kyse Pyhän Hengen antamasta lahjasta. Hän kysyi, voisiko kokeilla tätä minulle. Aistin tässä tietynlaisen henkientaistelutilanteen.

Minulle tuli mieleen kohta: ”…hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.” (jae 4)

Koin johdatusta vastata, että ”kokeile vaan”. Samalla rukoilin mielessäni Jeesukselta suojaa ja ylistin häntä. Nainen kuljetti kättä kehoni edessä. Kohta hän lopetti ja sanoi: ”sinä vastustat tätä”. Kysyin häneltä, saanko rukoilla hänen puolestaan. Sain luvan. Aloin rukoilla. Kun mainitsin nimen ”Jeesus”, hän lähti äkkiä kävelemään tilanteesta pois.

”joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.” (jae 6)

Ps. En suosittele kenellekään ottamaan vastaan hengellisiä palveluita muilta, kuin Pyhän Hengen johtamina toimivilta henkilöiltä. Ajattelen, että tämä oli poikkeustilanne, jossa Jeesus tahtoi osoittaa tuolle naiselle voimansa.

Topi