Jes. 62, Luuk. 20

Jes. 62

Kun aloin tutkia tätä lukua, minulle tuli yllätyksenä kuinka iso ilmiö tämän luvun ympärille on rakentunut. On Jesaja 62 rukouspäivä Israelin puolesta, T-paitoja, opetuksia, järjestöjä, sivustoja jne.

Tämä luku tuo kiistämättä esille, että Jumalalla on suunnitelma Israelille ja Jerusalemille. Kaikki tämä kuitenkaan tuskin toteutuu tässä maailman ajassa. Uskon, että tässä puhutaan osittain Ilmestyskirjan Uudesta Jerusalemista, joka laskeutuu taivaasta. Toisaalta saamme välähdyksiä profetian toteutumisesta tässä ajassa Jerusalemin vaiheita seuraamalla. Oli niin tai näin, niin joka tapauksessa hyvin voiva kaupunki, jossa ylistetään Jumalaa ja vallitsee oikeus (kuten edellisessä luvussa tuli esille) olisi ihana paikka. Erityisesti minua lämmittää kehotus poistua kaupungista puhdistamaan ja kunnostamaan tiet, että kaikki halukkaat pääsevät esteettä tulemaan!

Luuk. 20

Viinitarha -vertauksessa puhutaan paljon enemmästä kuin päälle päin näyttää. Tuohon kulttuuriin kuului luonnollisena osana tärkeiden asioiden välittäminen vertauksin. Kaikki ymmärsivät mistä Jeesus puhui. Israelin kansaa / juutalaisia verrataan kautta raamatun viinitarhaan, joten se on helppo tunnistaa. Viinitarhan omistaja tiedetään automaattisesti Jumalaksi. Viinitarhan vuokraajat ovat ne, joille an annettu hengellinen vastuu kansasta. Profeetat ovat palvelijoita, jotka on tapettu. Lainopettajat ja ylipapit olisivat halunneet rangaista Jeesusta näin avoimesta vastustuksesta. Jeesushan sanoi, että he menettäisivät asemansa.

Ratkaisuna on yrittää viedä Jeesukselta joko kansansuosio tai saada hänet kiinni roomalaisvastaisuudesta. Jeesus vastaa kaikkiin kysymyksiin yliluonnollisen viisaasti. Asettaa myös mahdottoman kysymyksen toisille vastattavaksi, jolloin kysymykset päättyvät. Olisi ilo lukea myös muista ansoista joita oppineet yrittivät ja kuinka Jeesus niistä selvisi. Lopputulemana Jeesus kuitenkin ohjaa kansaa kiinnittämään huomiota siihen, mikä on tärkeintä, sydämen asenteeseen. Jokainen, joka hakee hyötyä toisten kustannuksella ja kunnoitusta esittämällä olevansa jotain mitä ei ole, saa tuomion tekojensa mukaan.

Varjellaan sydäntämme. Jeesus on antanut meille esikuvan viisaudesta, rakkaudesta ja armosta. Seurataan häntä.

Anna

Jes. 61, Luuk. 19

Jes. 61

Näiden lukujen osalta on haastavaa valita mihin keskittyisi. Olen aikoinaan Raamattukoulussa tehnyt jakeesta Jes.61:1 monisivuisen tutkielman, joka osoitti minulle, että Raamatussa jokaisella sanalla on merkitys ja että se kestää tutkimisen. Molemmat tämän päivän luvut ovat täynnä tällaisia runsauden sarvia, joihin voisi uppoutua pitkäksi aikaa.

Riemuvuosi olisi pitänyt pitää joka 50. vuosi Israelissa. Silloin maa piti jättää viljelemättä, maa-alueet palauttaa alkuperäisille omistajilleen (takaisin oikeaan heimoon ja sukuun johon ne oli alun perin jaettu) ja juutalaiset orjat vapauttaa. Todella radikaali Jumalan antama ohje, joka edellytti ihmisiltä todellista kuuliaisuutta. Ajattelen, että silloin Jumalan seuraaminen todella testataan, kun oma tili ja elintaso ovat uhattuina. Ihmiset eivät kokonaan onnistuneet pitämään riemuvuotta silloin ja edelleen Jumalan seuraaminen noin täysillä on haastavaa.

Jeesus on kuitenkin osoittanut, että hänessä tämä sana täyttyy. Jeesus on tuonut vapautuksen ja ilon kaikille. Lisäksi näemme juutalaisten vaiheet ja kuinka Jumala on kuljettanut heitä kansana. Siinä on ihmettä katseltavaksi tänäkin päivänä.

Luuk. 19

Eilisen luvussa oli rikas mies, joka on esikuva hyvyydestä ja pyhyydestä. Hän ei kuitenkaan ole valmis luopumaan kaikesta seuratakseen Jeesusta. Jeesus kertoi, että rikkaalle pelastuminen on (lähes) mahdotonta. Sakkeus taas on hänen vastakohtansa. Sakkeus on hankkinut rikkautensa toimiessaan miehittäjien kätyrinä ja riistämällä omalta kansaltaan. Sakkeus ei tule itse puhumaan Jeesukselle, vaan on piilossa. Kaupungin asukkaat eivät tue häntä.

Sakkeus kuitenkin oli valmis juoksemaan ja kiipeämään puuhun voidakseen nähdä Jeesuksen. Kumpikin oli asia, joita varsinkaan korkea-arvoinen juutalainen mies ei tehnyt. Sakkeus oli valmis nolaamaan itsensä. Toisaalta puussa olo saattoi antaa hänelle mahdollisuuden nähdä asioita ilman, että hänet nähtiin. Ehkä ihmiset kohtelivat häntä rumasti ja näyttivät inhonsa. (Kaikki kansat eivät ole yhtä pidättyväisiä kuin me suomalaiset.) Sakkeus halusi todella nähdä Jeesuksen. Ei hän muuten olisi toiminut noin.

Jeesus oli kulkemassa Jerikon läpi. Luultavasti Sakkeuksen puu oli kaupungin toisella laidalla ja kohdattuaan Sakkeuksen Jeesus palasi kaupunkiin ollakseen tämän luona. Todellinen kunnia. (Muistathan että tapahtumat sijoittuvat yhteisökeskeiseen kunniakulttuuriin, jossa häpeä oli pahin mahdollinen asia ja kunnian saaminen oli tavoite.) Jeesus kohtasi Sakkeuksen ja palautti hänelle  ihmisarvon ja kunnian. Sakkeus oli valmis luopumaan omastaan ja seuraamaan Jeesusta. Hän sai Jeesukselta vapauden ja pelastuksen.

Nämä kaksi rikasta miestä näyttävät meille tietä. He ovat Jeesuksen silmissä molemmat samalla viivalla. Kuten he, mekin tarvitsemme pelastusta. Pelastuksesta käsin saamme palvella Jeesusta. Ollaan hyviä palvelijoita, joilla on rohkeutta toimia. Palvelijavertauksessa Jeesukselle olisi riittänyt yrittäminen tai rahojen talletus pankkiin. Riittää, että emme piilota lahjojamme ja mahdollisuuksiamme, vaan annamme niille mahdollisuuden olla käytössä.

Anna

Jes. 60, Luuk. 18

Jes. 60

Ilosanoma kaikille kansoille ei ole vain Uudessa Testamentissa. Myös Jesajan kirjoituksissa näkyy Jumalan suunnitelma kaikille kansoille. Tämä teksti kuvaa tilannetta, jossa kunnia on palautettu moninkertaisesti, on yhteys kaikkien kesken, on yltäkylläisyyttä ja hyvinvointia. Kamelit ja lampaat, hopea, kulta ja muut asiat, joita tekstissä kuvataan, ovat kaikki parhainta laatua. Tässä kuvataan enemmän yltäkylläisyyttä, kuin kukaan voisi odottaa tai kuvitella. Kuitenkin suurin ihme on Jumalan läsnäolo; ”Herra on sinun ikuinen valosi ja sinun Jumalasi on sinun kirkkautesi.”

Elämme jo Jumalan valtakunnassa, näemme sen välähdyksiä, mutta se ei vielä ole toteutunut lopullisesti. Välillä kun elämä on ankeaa, minut täyttää taivaskaipuu. Kunpa se aika olisi jo nyt. Tiedän kuitenkin, että on hyvä, että Herra antaa meidän odottaa. Nyt niilläkin läheisilläni, jotka eivät ole Jeesusta vielä löytäneet, on mahdollisuus siihen.

Luuk. 18

Luukkaan evankeliumin tekstissä Jeesus muokkaa kuulijoiden ennakkoasenteita rankasti. Meille asetetaan esikuvaksi leskinainen, joka sinnikkäästi vaatii apua ja publikaani. Silloisten juutalaisten näkökulmasta nämä olivat sopimattomia esikuvia. Jeesusta se ei haitannut. Hän opettaa, etteivät asiat ole sitä mitä päältä päin näyttää. Sisin ratkaisee. Tämän näemme myös tavassa, jolla hän otti lapset vastaan.

Kertomus rikkaasta hurskaasta miehestä, joka ei voi pelastua omilla ansioillaan on opetuslapsille pysäyttävä. Ehkä heillä heräsi jopa huoli omasta tulevaisuudestaan, kun he seuraavaksi kyselivät omasta palkastaan. Silloisen käsityksen mukaan menestys ja varakkuus johtui Jumalan siunauksesta. Rikkaus siis osoitti jonkun olevan hyvä ihminen, jolla on Jumalan suosio. Tämä nuori mies saisi takuuvarmasti paikan taivaan valtakunnasta. Hänhän pyrki noudattamaan käskyjä ja oli antelias. Olisiko kellään toivoa, jos sellaiselle ihmiselle ei olisi suora pääsy tulevaan valtakuntaan. Opetuslapset kysyvätkin lopuksi: ”Kuka sitten voi pelastua?” Vastaus on, että ei kukaan muu kuin Jumala. Onneksi Jeesus teki mahdolliseksi sen, mikä meille oli mahdotonta!

Rakas Jeesus, ole minulle syntiselle armollinen. Kiitämme sinua pelastuksen lahjasta. Odotamme tulevaa valtakuntaa ja rukoilemme, että käytät meitä  johdattamaan lähimmäisiämme lähemmäs sinua. Aamen.

Anna