Ps. 76, Hepr. 8

Ps. 76

Jumala on suuri ja häikäiseva. Hän on johtanut kansan voittoon ja hänen nimensä on suuri Israelissa. Silloin kun Jumala pelastaa sodassa kansan, Häntä ylistetään. Suomenkin olessa sodassa kansamme presidentin johdolla rukoili Herraa ja Jumala teki ihmeitä. Yhdestä uskomattomasta voitosta on pystytetty myös myös muistomerkki Pelkosenniemelle jossa lukee ”Tässä auttoi Herra 1939”.

Jumalan pelottavuus tulee myös tässä esille. Kun Jumala toimii voimalla, se on myös pelottavaa. Jumalan tuomio on hyvin pelottava. Ajatuskin voimakkaan, häikäisevän, mahtavan ja tuomarina olevan Jumalan edessä olemisesta, on kauhistuttava, kun tiedän olevani tahallani rikkonut hänen käskyjään pahana ihmisenä. Kumpaa pelkään enemmän ihmisiä vai Jumalaa? Tämä avaa myös sitä miten suuren armon olemme saaneet. Emme vain ole Jumalan edessä syyttömäksi julistettuja, vaan saamme myös tulla hänen lapsiksensa ja perillisiksi.

Hepr. 8

Jakeessa 11 sanotaan ”Silloin ei kukaan kukaan enään opeta toista sanoen, ”Opi tuntemaan Herra” Silloin he kaikki pienistä suurimpaan tuntevat minut.”

Jeesuksen tekemän liiton avulla voimme kaikki oppia tuntemaan Herran. Pienimmistä ja nuorimista, suurimpiin ja vanhimpiin.

Samalla tavoin kuin tutustumme ystäviimme ja perheenjäseniimme tutustumme myös Jumalaan. Keskustelemalla, kuuntelemalla neuvoja, näkemällä kuinka hän toimii eri tilanteissa, tutkimalla asioita mitä hän on tehnyt ja ihan vain olemalla yhdessä. Jumalan luokse meneminen ei ole rajoitettu vain papeille ja profeetoille. Kuka tahansa pääsee Jumalan luokse. Ihmeellistä ajatella, että kun Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan pääsemme Hänen luokseen aivan samanmalla tavalla kuin ystäviemme ja perheenjäsentemme luokse nyt ja silloin kaikki tuntevat Hänet. 

Elli

Ps. 75, Hepr. 7

Ps. 75

Me ylistämme Jumalaan. Jumala korottaa ja alentaa tuomitessaan ihmiset. Hän näkee sydämmeen. 

Toisia ihmisiä tulee helposti tuomittua, Heidän käytöksen, pukeutumisen tai olemuksen perusteella. Kuitenkaan emme näe näiden ihmisten sydämeen. Vain Jumala näkee sisimmät ajatukset ja salatut teot. Jumalan tuomio on aivan riittävä. Jumala myös korottaa. Kaikki menestyksemme, terveytemme ja lahjakkuutemme on siunausta Jumalalta. Niistä on turha ylpeillä, mutta meillä on kuitenkin oikeus ylpeillä ja toimia 1.korinttolaiskirjen 1. Luvussa kuvatulla tavalla: ”joka ylpeilee ylpeilköön Herrasta”. Hänessä meillä on aihetta ylistykseen.

Hepr. 7

Jeesuksen pappeus ei ollut vain maanpäällä eläessä tapahtuvaa toimintaa, joka päättyy kuolemaan. Jumala vahvisti Jeesuksen synnittymyyden herättämällä tämän Kuolleista ja nostamalla taivaaseen. Näin Jeesuksen pappeus pysyy ikuisesti ja on muuttumaton. ”Siksi Hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan” jae 15. Aika pysäyttävä ajatus, että se mitä Jeesus tekee taivaassa on meidän puolestamme rukoilu. Jos Jeesus rukoilee puolestamme, millä on valta vastustaa?  Jeesus on myös näin esimerkkinä meille rukouksen tärkeydestä ja merkityksestä.

Elli

Ps. 74, Hepr. 6

Ps. 74

Tässä Asaf vetoaa Jumalaan, että tämä pitäisi lupauksensa ja auttaisi valitsemaansa kansaa hädässä. Missä ennusmerkit ja profeetat? Kaunko kestää, että tuomio kohtaa Jumalaa pilkaavia ja kansaa sortavia kohtaan? Jumala tämä on sinun asiasi olet mahtava. Nouse ja toimi.

Joskus hetkiä jolloin miettin missä ovat herätys ja ihmeet? Missä apu vaikeuksiin? Tällöin voimme vedota suoraan Jumalaan. Olet luvannut sanassasi ihmeitä ja kääntymystä. Jumala tämä on sinun asiasi olet mahtava ja voit toimia. Nouse ja toimi keskuudessamme lupaamillasi tavoilla. 

Viimeistään viimeisen tuomion ja ikuisen elämän koittaessa näemme kuinka Jumala vastaa vuosituhansia rukoiltuihin rukouksiin; ”tulkoon sinun valtakuntasi” ja ”päästä meidät pahasta” lopullisesti. Kuitenkin kaikki aika tätä odotaessamme on Jumalan laupeutta ja aikaa kääntyä.

Hepr. 6

Uskolla on perustuksia kuten usko Jumalaan, parannus kuolemaan johtavista teoista, kaste, kätten päällepaneminen (siunaaminen/rukoileminen), kuolleiden ylösnousemus ja iänkaikkinen tuomio. Uskon perustuksia on kerätty ylös uskontunnustuksiin ja ne rajaavat mitä uskoon kuuluu. Edes apostolit eivät voineet muokata tai perustaa uudelleen näitä. Tämä on perusta, joka on muuttumaton ja pysyy muuttumattomana aikojen saatossa. Parannus synneistä, usko kuolleiden ruumiillisesta ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta ovat luovuttamattomia osia uskostamme, vaikka ne eivät ole tällähetkellä kovassa huudossa Suomen luterilaisessa kirkossa. Tämä perusta kuitenkin on vasta alku, josta voimme lähteä rakentamaan. Jumala kutsuu elämään tästä käsin. Hän ei unohda tekojamme ja rakkauttamme jota osoitamme Häntä kohtaan palvelemalla toisiamme kristittyinä. Meidän on tärkeä tukea toinen toisiamme niin iloissa kuin suruissa. Toinen toistemme rakastaminen kirkastaa myös Jumalaa.

Elli