Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 104

Room. 13

“Se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi. Mutta jos teet väärin, pelkää! Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen. Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.”

‭‭Room.‬ ‭13‬:‭4‬-‭5‬, ‭10‬ ‭

Esivallan alaisuuteen asettuminen on ainakin minulle helppoa Suomessa, kun luotan esivallan noudattavan oikeudenmukaisuutta ja säädettyjä lakeja. Totalistirisessa maassa sen sijaan tämän säännön noudattaminen ei ole helppoa. Paavali kirjoitti aikana, jolloin ei ollut hirveästi oikeuksia yksilöllä ja elettiin diktatuurissa. Kuitenkin Paavali kehottaa luottamaan esivallan antaman rangaistuksen kohdistuvan väärintekijöihin. Esivalta piti kuitenkin yllä järjestystä ja sen ansiosta yhteiskunnassa ei vallinnut kaaos, vaikka yksilöiden kohdalla rangaistukset eivät aina olleetkaan oikeudenmukaisia. Paavali korostaa, että kaiken yläpuolella on kuitenkin Jumala. Jumala on asettanut esivallan pitämään yllä tiettyä järjestystä, vaikka ihmisiä sorretaankin. Paavali edellisessä luvussa kehottaa asettumaan vähäosaisen, sorretun rinnalle. Onko niin, että kristitty parhaiten osoittaa myös esivallalle, viime kädessä Jumalalle, kunnioitusta ja arvostusta pitämällä heikoimpien puolta ei vastustamalla esivaltaa, vaan seisomaan sorrettujen ja väärin kohdeltujen rinnalla? Armossa eläjän tulisi osoittaa armoa sorretuille ja tukea heikkoja, kunnioittaen esivallan oikeudenmukaisia rangaistuksia väärintekijöitä vastaan.

“Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Käskyt »Älä tee aviorikosta», »Älä tapa», »Älä varasta», »Älä himoitse», samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.” Room.‬ ‭13‬:‭8‬-‭10‬ ‭Armossa eläjän ei pidä olla velkaa lähimmäiselle käyttämällä hänen hyväntahtoisuuttaan hyväkseen. Armon yhteisöissä olen tavannut paljon hyvää tekeviä ihmisiä, valitettavasti on ollut myös ihmisiä, jotka ovat käyttäneet väärin toisten tekemää hyvää. Paavali kehoittaa olemaan rakkaudesta toisiaan kohtaan. Vaikka vääriä asioita on tapahtunutkin, niin rakkaus peittää kuitenkin syntien paljouden. Väärintekoja ei tietenkään pidä lakaista ”maton alle”, niihin on rakkauden nimissä myös puututtava. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.

Saamme yhdessä kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään. “Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi. Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi. Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.” Psalmit 104‬:‭14‬-‭15‬, ‭24‬, ‭27‬-‭28‬, ‭30‬ ‭

Mika

Ps. 103

Room. 12

“Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.” Room. 12‬:‭1‬ ‭ Jumala ei halua meiltä mitään muuta kuin koko elämämme. Edellisen luvun viimeisessä jakeessa Paavali kysyy: ”Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin?” Kaikki on hänen, myös meidän elämämme. Jumala on antanut meille elämän ja meidän tulee antaa elämämme hänelle. Elämämme antaminen hänelle takaisin on meidän jumalanpalvelus. Jumala ei ota väkisin meiltä sitä, mitä hän on antanut, hän kehottaa meitä antamaan elämämme takaisin hänelle hänen palvelukseensa. Armossa eläjä antaa elämänsä Jumalan palvelukseen ja tuottaa näin Hengen hedelmää.

“Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Se, jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa.” roomalaisille‬ ‭12‬:‭4‬, ‭6‬ ‭Armossa olijan elämä ei ole yksin elämistä, se on elämää osana yhteisöä, jossa toisia tuetaan eri tavoin eri tehtävien kautta. Yhteisössä on jokaisella on oma merkittävä paikkansa yhteisössä, kukaan ei ole toisen yläpuolella eikä alapuolella, kaikki ovat saman arvoisia.

“Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” Room.‬ ‭12‬:‭14‬-‭15‬ ‭ Armossa eläjä itkee, iloitsee yhdessä toisten kanssa. Armoyhteisössä kukaan ei jää yksin ellei halua jäädä. Yhteisössä saa palvella toisia omilla taidoillaan, kyvyillään, kokemuksillaan sen mukaan kuin voimavaroja on. Kaikki tapahtuu siksi, että Jumala on meidän keskellämme, toimii meissä ja heijastaa rakkauttaan kauttamme toisille ja jopa vihamiehillekin. Yhdessä voitamme pahan hyvällä. “Edelleen sanotaan: »Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.» Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” Room. 12‬:‭20‬-‭21‬ Yhteisön osana kaikki, jopa vihamiehet, saavat ”syödä” Hengen hedelmää.

Yhteisössä voimme ylistää Jumalaa ja nojata hänen armoonsa. “Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka. Anteeksiantava ja laupias on Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri. Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet. Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän syntimme. Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin armahtaa Herra niitä, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua. Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Polvesta polveen ulottuu hänen uskollisuutensa” Psalmit‬ ‭103‬:‭1‬-‭5‬, ‭8‬, ‭10‬-‭14‬, ‭17‬

Mika

Ps. 102

Room. 11

“Mutta jos valinta kerran perustuu armoon, se ei perustu ihmisen tekoihin – muutenhan armo ei olisi armo.” Room. 11‬:‭6‬ Jumalan valittuina oleminen tarkoittaa armon kokemista, armossa elämistä. Valituksi tuleminen on armoa, valittuna oleminen on armoa, valittuna pysyminen on armoa. Armossa olija ei voi ylpeilla paremmudesta suhteessa toisiin,  “älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua.” Room. 11:15. Armossa olevalle ylpeydelle ei ole sijaa, koska kaiken perusta on juuri, Kristuksen työ puolestani.

Armossa eläjä ymmärtää olevansa syntinen ja tarvitsevansa armoa joka päivä. ”Kysyn siis: eivät kai juutalaiset sen vuoksi kompastuneet, että he jäisivät maahan makaamaan? Päinvastoin!” Room 11:15. Armossa eläjä ei jää syntisyydessään makaamaan maahan, toivottomuuteen. Hän pitää kiinni uskostaan ja saa armon.

Niillekin, jotka ovat hylänneet Jumalan kutsun, on armo tarkoitettu. Heidän pitää vain ottaa kutsu armoon vastaan. ”Heidän lankeemuksensa on avannut pelastuksen muille kansoille, ja näin juutalaiset ovat saaneet aiheen kadehtia niitä. Jos juutalaisten hylkääminen on avannut maailmalle pääsyn sovintoon, niin mitä tapahtuukaan, kun Jumala ottaa heidät yhteyteensä? Silloin kuolleet heräävät eloon!” Room 11:15,18. Ensin kutsuttujen juutalaisten ja kaikkien muidenkin on vain luovuttava epäuskostaan: “Mutta myös nuo toiset oksastetaan uudelleen, elleivät he jää epäuskonsa valtaan, sillä Jumala kykenee liittämään heidät takaisin runkoon.” Room.‬ ‭11‬:‭23‬ ‭

Armosta eläjä luottaa Jumalaan, ymmärtää kaiken tulevan Jumalalta, lahjana. “Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä? Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin? Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.” Room. 11‬:‭33‬-‭36‬ ‭

Armosta eläjä saa rukoilla armahtajaa: “Kuule rukoukseni, Herra, nouskoon huutoni sinun luoksesi! Älä kätke minulta kasvojasi, kun olen ahdingossa. Kallista korvasi minun puoleeni! Kun huudan sinua avuksi, älä viivytä vastaustasi. Sinä nouset ja armahdat Siionia. Sen aika on tullut, armon aika. Hän katsoo sorrettujen puoleen, ei torju heidän rukoustaan. Tämä on kirjoitettu tulevalle polvelle, jotta uudeksi luotu kansa ylistäisi Herraa.” Psalmit‬ ‭102‬:‭2‬-‭3‬, ‭14‬, ‭18‬-‭19‬ ‭

Mika