Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 71

”Herra sinuun minä turvaan.” (jae 1a, Suomen kansan Raamattu)

Matt. 19

Jeesus kohtasi rikkaan nuorukaisen, jolla oli halu olla Jumalalle kelpaava. Jeesus heitti kovan vaatimuksen, ei riittäisi, että noudatti kaikkia käskyjä, vaan nuorukaisen olisi pitänyt myydä kaikki, mitä omisti ja vasta sitten hän olisi ollut täydellinen ja kelpaava seuraamaan Jeesusta. Ihan en kyllä ymmärrä tätä kovaa ehtoa.

Me olemme varsin helposti kiinnittyneet varallisuuteen tai sen tavoitteluun ja ehkä sen myötä saatuun tai saatavaan asemaan ja turvaan. ”Kaikkea on” niin kuin lauletaan eräässä kauppaliikkeen mainoksessa. Juuri tuon kaiken takia Jumalan valtakunnan asiat eivät ehkä kiinnosta ns. länsimaissa. Kaikkea tavoitellessa saattaa tulla tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunne. Kuoleman kohtaaminen lienee tiukka tilanne, kun se saavutettu tai tavoiteltu kaikki jää tänne, eikä auta yhtään.

Tässä harmaassa sumussa tärkeysjärjestysten kanssa taidan olla itsekin. Herra armahda, tulee nyt mieleen.

Pirkko

Ps. 70

”Jumala, riennä minun luokseni, Sinä olet minun apuni ja vapauttajani. Herra älä viivy.” (Jae 6, Suomen kansan Raamattu)

Matt. 18

Tässä luvussa nousi ajatuksia jakeesta 21 eteenpäin. Siinä Jeesus opettaa anteeksi antamisesta. Anteeksi tulee antaa 70*7. Jeesus tuskin tarkoitti absoluuttista anteeksi antamisten määrää, vaan viittaa ehkä asenteeseen, anna aina anteeksi. Toki tuolla anteeksi antamisen määrällä alkaisi olla jo mieleltään melko treenaantunut antamaan anteeksi.

Jakeesta 23 alkaa Jeesuksen vertaus kuninkaasta, jolla oli velallinen.  Jos tämä ei olisi vertaus, ihmettelisin, miten sama kuningas olisikaan antanut lainaa yhdelle miehelle aivan mahdottoman suuren summan ilman vakuuksia tai takaajia. Vertauksessa tuo ylettömästi velkaantunut mies sai velkansa anteeksi. Mutta hänpä peri rajusti käyttäytyen omalta velalliseltaan huomattavasti pienempää velkaa takaisin. Tavallaan käytös on loogista, koska kun on saanut itse velan anteeksi, on vasta nollilla. Jos hän olisi saanut omalta velalliseltaan lainarahat takaisin, hänellä olisi ollut saldo satasen verran plussalla.

Kuningas sai kuitenkin tietää tästä törkeästä perintäyrityksestä ja niinpä alkuaan anteeksi saanut suurvelallinen joutui kuin joutuikin velkaorjuuteen. Anteeksiantamattomuus orjuuttaa henkisesti sekä hengellisesti. Jos tuo vertauksen velkasumman mahdottomuus rinnastetaan syntisyyteemme, ymmärrämme, miten mahdotonta on itse maksaa Taivaalliselle Kuninkaalle velkaamme. Siihen tarvittiin Jeesus.

Anteeksiantaminen on työstettävää suhtautumistapaa koko elämän ajan. New wine -tapahtumassa puhuja mainitsi, että Jeesus rukoili naulaajiensa puolesta. Mikä malli meille. Treenaamisiin.

Pirkko

Ps. 69

Matt. 17

Joskus oppimista tapahtuu paremmin uudessa ympäristössä ja/tai uusien ihmisten kanssa. Kolme oppilasta Pietari, Jaakob ja Johannes pääsivät  jakamaan Isän ja Pojan ihmeellisen kohtaamisen, kun Jeesus vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä oppilaat saivat ihmetellä, miten Jeesuksen ulkomuoto muuttui ja hän keskusteli Mooseksen ja Elian kanssa, joiden on katsottu edustavan VT:n kahta pääsisältöä lakia ja profeettoja. Isä Jumala vielä vahvisti jumaluuden ja rakkauden Jeesusta kohtaan:” Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Tässä Jumalan läsnäolossa oli oppilaiden sekä hyvä että pelottava olla. Jeesuksen seurassa oli kuitenkin turvallista, sillä hän kosketti heitä ja sanoi: “Nouskaa, älkää pelätkö!” Tämän syvän kokemuksen jakaminen kuului Jeesuksen oppilaiden koulutukseen, jotta usko vahvistuisi ja tulevissa vaikeuksissa he muistaisivat, kuka Jeesus on. 

Tällaisia pyhiä kohtaamisia jokainen meistä tarvitsee elämässään. Jumala haluaa vahvistaa uskoamme ja arvoamme, jotta voisimme kasvaa ihmisinä ja Jumalan lapsina osallisena hänen suunnitelmaansa. Jumala puhuu meille monin eri tavoin, mutta onkohan meillä aikaa pysähtyä olemaan kuulolla ja etsimään häntä? Mikähän voisi olla sellainen pyhä paikka tai tapa, joka veisi erilleen hälinästä yksinäisyyteen, jotta voisi kuunnella Jeesusta ja oppia lisää Valtakunnasta? Raamattu, rukous ja ylistys ovat kuuntelun lisäksi hyvä tuki hiljaisiin hetkiin.  Voisihan tätä tehdä luvun esimerkkiä seuraten myös yhdessä toisten kanssa?!

Ylistetään Jumalaa yhdessä Psalminkirjoittajan kanssa (31-37):” “Minä ylistän lauluin Jumalan nimeä, kunnioitan sitä kiitoksin…

Juha