Kategoria: Luemme Raamattua

2. Moos. 26

Apt. 19

Kun jotakin rakennetaan arvokkaimmista materiaaleista ja huolella, tietää, että kyseessä on merkittävä rakennus tai paikka. Telttamaja oli Jumalan läsnäolon paikka israelilaisten keskellä. Pyhä Jumala asui siellä ja tuli ihmisiä lähelle sen kautta.

1. Kor. 3:16 sanoo: ”Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? Me olemme siis nyt Jumalan asuinsija samalla tavoin kuin telttamaja ja myöhemmin juutalaisten Jerusalemiin rakennettu temppeli. Telttamajassa ja temppelissä pienimmälläkin yksityiskohdalla oli merkitys.

Samalla tavoin Jumala välittää pienimmästäkin yksityiskohdasta elämässämme. Hän ei tyydy rakentamaan elämäämme halvoista ja heikosti kestävistä aineksista. Hän rakentaa ja puhdistaa, kunnes  me olemme temppelin asujan, Jumalan, arvoisia.

Pyydän Jeesukselta apua, että osaan nähdä ihmiset ympärilläni tänään niin arvokkaina, kuin Jumala heidät näkee. Pyydän myös, että annan Jeesuksen rakentaa päivän tapahtumien itseäni sellaiseksi, kuin hän tahtoo. 

Heli

2. Moos. 25

Tässä luvussa valmistetaan liiton arkku, jossa säilytettiin lain tauluja. Se oli siis konkreettinen muisto Jumalan ja Israelin kansan välillä edellisessä luvussa tehdystä liitosta. Näitä konkreettisia muistoesineitä tai -alttareita rakennettiin Vanhan Testamentin aikaan lähes aina, kun tapahtui jotain merkittävää. Nykyään otetaan kuvia, mutta usein ne jäävät jäsentämättömäksi sillisalaatiksi bittiavaruuteen. Minusta tuntuu, että Jumala tietää kyllä, kuinka epävarma ihmisen muisti on…. 

Apt. 18

Korintti oli paikka, jossa Paavali viipyi huomattavan kauan, yli puolitoista vuotta. Syynä vaikutti olevan taas kerran Pyhän Hengen johdatus. Hän jäi Korinttiin, koska Herra sanoi, että Hänellä on siellä paljon kansaa. Jäin tässä miettimään sitä, että Paavalille ei ollut noussut palvelustyö hattuun. Se ei ollut hänelle tapa ilmaista itseään tai päteä, vaan se oli hänen tapansa seurata Jeesusta. Ennen kuin Jeesus oli hänet tuohon hommaan kutsunut, niin hän oli toiminut usean vuoden Antiokian seurakunnassa opettajana. Toki hänellä oli silloinkin selvästi evankelistan lahja, mutta hän ei tavoitellut sen suurempaa mainetta. Uskon, että jos Korintissa Jeesus olisi kehottanut häntä tekemään jotain muuta, hän ei olisi jäänyt haikailemaan apostolin virkaa, vaan vaihtanut uraa. 

Marko

2. Moos. 24

Kuinka monta liittoa Jumala itse asiassa tekee Vanhassa Testamentissa? Raamatussa kerrotaan ainakin liitosta Noan, Abrahamin ja Daavidin  kanssa. Jotkut liitot ovat erillisiä, jotkut ovat jatkumoa tai laajennuksia toisiin liittoihin. Kaikissa näissä liitoissa on omat lupauksensa ja sääntönsä.

Tässä luvussa Jumala tekee liiton Israelin kansan kanssa. Jumala oli toki valinnut Israelin omaksi kansakseen jo kauan aikaisemmin, mutta nyt valinta sinetöitiin ja virallistettiin. Tätä on mielenkiintoista verrata uuteen liittoon, jonka Jeesus teki seurakunnan kanssa. Kun lukee vaikkapa Paavalin kirjeitä, niin tuntuu siltä, että uusi liitto on vasta odottamassa täyttymystään. Olemme vasta ”kihlausvaiheessa” ja häät ovat vielä edessäpäin:

”Vartioin teitä intohimoisesti Jumalan puolesta. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle, Kristukselle, ja tahdon tuoda teidät hänen eteensä kuin puhtaan neitsyen.  (2. Kor. 11: 2)”

Tämä ei tarkoita sitä, että uusi liitto olisi epävarmalla pohjalla, mutta parempaa on vielä tulossa.

Apt. 17

Paavali ja kumppanit siirtyivät uudelle mantereelle, mutta toimintatapojaan he eivät muuttaneet. Uuden kaupungin evankeliointi aloitettiin synagogasta ja ensimmäiset kristityt kaupungissa olivat pääsääntöisesti juutalaisia. Tästä huolimatta Paavalia pidettiin nimenomaan pakanoiden apostolina. Johtuikohan tämä siitä, että Paavali kuitenkin avoimesti piti ovea auki kaikille ihmisille?

Ateenassakin Paavali kävi synagogassa, mutta ilmeisesti kovin suurta tulosta ei tullut. Hän myös keskusteli kaikkien tapaamiensa ihmisten kanssa torilla ja lopulta herätti niin paljon huomiota, että joutui Areiopagille tekemään selkoa sanomisistaan. En ollut aiemmin oikein ymmärtänyt, että Paavalin kuuluisa puhe on siis  pidetty eräänlaisessa kuulustelussa. Hän ei tosin ollut syytettynä mistään, vaan kyseessä oli enemmän ajatustenvaihto.

Paavalin puheen sisältö oli sanoma Jumalasta, joka on kaikkia lähellä. Itse asiassa Hänen läsnäolonsa ylläpitää elämää meissä. 

Marko