Kategoria: Luemme Raamattua

2. Sam. 19

Tässä luvussa koskettavaa on, miten kuningas Daavid oli armollinen Saulin pojan pojalle Mefiposetille. Vaikka edellisen kuninkaan, Saulin käytös oli aikanaan ollut Daavidia vastaan, Joonatan, Saulin poika oli ollut Daavidin uskollinen ystävä. Nyt Joonatanin poika, Mefiposet sai syödä kuninkaan pöydässä. Poika oli rampa tapaturman seurauksena. Tämä on syvä kuva siitä, kuinka kaikkine vammoinemme saamme kuulua kuninkaan pöytään Jeesuksen tähden.

Hepr. 5

Hengellinen ravinto on aiheena luvun loppuosassa. Puhutaan Jumalan Sanan alkeista, maidosta ja toisaalta vahvasta ruoasta. Maito on niitä varten, jotka ovat kokemattomia vanhurskauden sanassa. Vahva ruoka on täysi-ikäisille, niille, jotka ovat tottumuksesta harjaantuneet erottamaan hyvän ja pahan. Kumpaankohan ryhmään pystyisi asettumaan. Usein evankeliumin perusasiat maistuvat hyvältä ja tuntuvat tarpeellisilta. Jeesuksen ristinkuoleman syvällistä merkitystä on vaikea ymmärtää, vaikka siitä elämmekin. Hyvän ja pahan erottaminen on monissa asioissa todella vaikeaa. Eettisissä ratkaisuissa on melkein aina molemmat puolet olemassa, jos vaivautuu miettimään. Vahva ruoka kiinnostaa ja maitoa voisi olla juomaksi.

Pirkko

2. Sam. 18

Kuningas Daavidin joukot taistelivat kapinoivia vastaan. Hankalaksi tilanteen teki se, että Daavidin poika Absalom oli kapinoijien johtaja. Kautta aikain edellinen sukupolvi on joissain asioissa vastakkain seuraavan sukupolven valintojen kanssa. Daavidkin oli huolissaan poikansa turvallisuudesta. Huoli on vahva yllyke rukoilemiseen. Muuta keinoa meille seuraavasta sukupolvesta huolehtijoille ei vaikuttaisi olevankaan. Herra armahda lapsiamme ja meitä huolehtijoita.

Hepr. 4

Jae 16 on minulle tutuin tämän luvun jakeista. ”Käykäämme rohkeasti armon valtaistuimen eteen…” Joskus kuulin, että sanat sisältävä ajatuksen ”kaikki puhuen”. On siis paikka, jossa voi puhua tai varmaan muillakin tavoin ilmaista kaikki. Armon valtaistuimen edessä ei tarvitse esittää mahdollista ajan myötä rakentunutta seurakuntaroolia tai pitää yllä suojamaskia. Jeesus, tässä olen. 

Pirkko

2. Sam. 17 Hepr. 3

Heprealaiskirjeen kolmas luku tuntuu tiivistävän hyvin tämän viikon teemoja, jotka liittyvät Daavidin ja hänen perheensä elämään. Luvusta löytyy mm. seuraavat sanat:

• • ”Kiinnittäkää katseenne Jeesukseen.” (jae 1)
  • ”Älkää paaduttako sydäntänne.” (jae 8)
  • ”Varokaa siis, veljet, ettei kukaan teistä ole sydämessään paha ja epäuskoinen ja näin luovu elävästä Jumalasta.” (jae 12)
  • ”Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä [–], ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi.” (jae 13)

Yksin olemme heikkoja ja helposti horjutettavissa. Ehkä juuri sen vuoksi edellä olevissa lauseissa kaikki kehotukset on kirjoitettu monikossa. Tarvitsemme tueksemme uskovia ystäviä ja seurakuntaa niin elämämme hyviin kuin huonoihin päiviin.

Tätä kirjoittaessani mielessäni alkoi soida Pekka Simojoen (sävellys) ja Erkki Lemisen (sanat) laulu ”Minä tulin sinua varten”.  Se näyttää löytyvän YouTubesta useampanakin versiona. Jos sinulla on aikaa ja jos haluat, niin voit sen sieltä kuunnella. Jeesus tuli todellakin meitä jokaista varten ihan jokaiseen elämäntilanteeseen. Kiitos, Jeesus!

Pekka