2. Sam. 4, 1. Tim. 4

2. Sam. 4 1. Tim. 4

“Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien.” (1. Tim. 4:10).

Näin Paavali tiivistää evankeliumin ytimen ja elämän tarkoituksen tämän päivän Raamatunpaikassa. Evankeliumi (=iloinen uutinen) Jeesuksesta on hyvin yksinkertainen asia. Tie on jo valmiiksi aurattu ja viitta osoittaa yhteen suuntaan, Jeesukseen.

Yksinkertainen on myös Paavalin neuvo Timoteukselle, kuinka vääriin oppeihin tulee puuttua: Raamatun sanan lukeminen seurakunnalle, sen opettaminen ja Raamatun sanan mukaan kehottaminen. (j. 13–15).

Vaikka jumalanpalvelukset ovat olleet pidemmän aikaa verkossa ja uskovia ystäviäkään ei tule välttämättä tavattua koronarajoitusten vuoksi, rakennetaan tapoja nauttia ja sulatella Raamatun opetuksia. Nettijumalanpalvelusten tai raamattuopetusten kuunteleminen, viikottaiset chat-rukoukset tai hartaudet kaverin kanssa, päivän Raamatunpaikan lukeminen… mikä meille kullekin tuntuu luontevalta toimii. Eräs ystäväni esimerkiksi latasi puhelimeensa sovelluksen, joka piipahtaa valveilla ollessa tunnin välein ja muistuttaa, että nyt on jälleen aika suunnata ajatuksesta omista huolista Jumalan mahdollisuuksia kohti. Ja välillä hän lukaisee jonkin Raamatun jakeen.

Totuuden pahin vihollinen onkin lievästi muunneltu totuus, jonka eroa alkuperäiseen ei huomaa. Sen vuoksi tarvitsemme jatkuvaa muistutusta siitä, mitä Jumala oikeasti sanoi ja teki ja mitä hän meistä ajattelee.

Jatka lukemista ”2. Sam. 4, 1. Tim. 4”

2. Sam. 3, 1. Tim. 3

2. Sam. 3 1. Tim. 3

Tämän päivän tekstien myötä tuli mieleeni että pitäisi rukoilla enemmän niiden puolesta jotka ovat valinneet seurakunnan työpaikakseen / johdettavakseen. Ja niiden puolesta jotka harkitsevat tai jo opiskelevat kristillistä alaa. Tämän päivän luvut kertovat siitä että mitenkään helppo valinta tämä ei ole. Moni luopuu näinä päivinä uskostaan. Aika moni kristillisen sektorin työntekijä/johtaja miettii alanvaihtoa. Lähetystyöhön on vaikea saada lähtijöitä. 

Yksikään kristillisen alan työntekijä ei ole tarpeeton. Se että jättää uran, työyhteisön, paikkakunnan, lähimmäisensä, tutkintonsa yms. taakseen jotta voisi edistää kristillistä alaa, on tärkeä ja arvokas teko. 

Jos olet tällaisen valinnan äärellä tai jo pidempää tätä reittiä kulkenut, niin siunausta, Pyhän Hengen voimaa ja Jeesuksen läheisyyttä sinulle.

–Tomppa

2. Sam. 2, 1. Tim. 2

2. Sam. 2 1. Tim. 2

Tänään vanhan testamentin luvussa kerrotaan sodasta Davidin ja Saulin sukujen kesken. Mietin onko näissä menneen ajan tapahtumissa mitään sellaista, jota voidaan rinnastaa kiistoihin eri kristillisten liikkeiden, kirkkojen, seurakuntien välillä?

Voisimmeko oppia jotain olennaista näistä vanhan testamentin luvuista. Löytää se mikä on yhteistä, eikä sitä mikä erottaa.

Uuden testamentin luku taas sellainen josta kristillisyyden vastustajat saavat ‘bensaa liekkeihin’. Aika moni kristittykin sivuuttaa tällaiset luvut. Moni teologiaa ja/tai historiaa osaava pyrkii selittämään tämän, lyhyen ja selkeästi sanotun kohdan monimutkaisesti ja pitkään. 

Vaikka raamatun teksteissä on kohtia, jotka eivät sovi nykymaailmaan, kuten tämän päivän uuden testamentin luku, niin ei se silti tarkoita että sitä tulisi ohittaa. Näissä kohdissa on monesti myös viisautta, joka rakentaa. On myös syytä muistaa että että ihmisillä on näistä kohdista montaa eri mielipidettä. Pitäisikö näidenkin äärellä löytää se mikä on yhteistä, mikä vahvistaa ja yhdistää kuin väitellä siitä mikä erottaa.

–Tomppa