Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 26 Ilm. 19

26 Herra, hanki minulle oikeutta

Jotenkin tuntuu aluksi hankalalta ymmärtää tuota viattomuutta ja nuhteettomuutta, johon Daavid tässä tuo esille vähän kuin itsekehuna. Sillä olemmehan kaikki syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla Room 3:23 mukaan. Toisaalta Daavid on täysin avoin Herransa edessä antaen luvan tutkia ja koetella omaa sydäntä ja ajatuksia (2), ja pyytää armoa ja pelastusta kiitoksen kanssa! Jumalasuhteeseen kuuluu myös sana rakkaus, joka kohdistuu Jumalan kirkkauden asuinsijaa, temppeliä kohtaan. Daavid oli varmaan sinut itsensä ja Jumalansa kanssa.

Paavali kilvoittelee myös tämän tärkeän asian kanssa:” Siksi teen kaikkeni, että minulla olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä” (Apt. 24:16).

Voisiko olla niin, että kumpikin edellinen uskon sankari on oppinut elämään armon varassa, armahdettuina syntisinä, jota asemaa moni muukin haikailee. On hienoa, jos saan kokea olevani Vapahtajan kanssa vapaa syyllisyydestä ja häpeästä. Tämä on se kasvuprosessi, jossa varmaan kaikki olemme mukana loppuun saakka. Jeesus on sovittanut syntimme ja hän tuo sydämeen rauhan uskon kautta. Meitä kehotetaan myös tunnustamaan syntimme, jotta voimme kokea Jumalan anteeksiannon ja Jumalan puhdistavan työn. (1 Joh 1:9)

Juha

Ps. 25 Ilm. 18

”Se joka Herraa pelkää, oppii valitsemaan oikean tien”…

Jumalan läheisyyden etsintä jatkuu tässä luvussa. Voisiko se olla tuota Herran pelkoa, jota kuvataan Sananlaskuissa: ”Herran pelko on viisauden alku. Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta (Snl. 9:10). Kun ymmärrän paremmin, kuka Jumala on ja kuka ihminen on Jumalan maailmassa, alan löytää oikeaa asennetta ja tietä elää oikein. Jumala on luoja ja lunastaja. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja Jumalan rakkauden kohteeksi. On kysymys kunnioituksesta ja rakkaudellisesta vuorovaikutussuhteesta kolmiyhteisen Jumalan ja ihmisen välillä.

Tässä luvussa nousee esiin luottamus kuvaamaan yhtä osaa tätä suhdetta. Daavid on oppinut luottamaan Jumalan huolenpitoon ja apuun. Hän on siitä kiitollinen ja tunnustaa sen Jumalalle useaan kertaan. Jumalan on laupias, uskollinen ja oikeamielinen ja hyvä. Hän neuvoo syntiselle ja köyhille tien ja ilmoittaa suunnitelmansa palvelijoilleen. Hän hankkii sorretuille oikeuden, eikä kukaan, joka luottaa Jumalaan, jää ilman apua.

Daavid puolestaan rakastaa Jumalaa rakentamalla luottamuksellista suhdetta olemalla vilpitön ja rehellinen sekä pyytämällä syntejään anteeksi. Hän haluaa elää oikein ja pyytää Jumalaa osoittamaan tietä, ohjaamaan totuuteen sekä suojelemaan vihollisia vastaan.

…”Hän saa onnen ja rauhan, ja hänen jälkeläisensä perivät maan” (12-13).

Juha

Ps. 24 Ilm. 17

Ps. 24 Kohotkaa korkeiksi portit!

Tuli mieleen Kristuksen toinen tuleminen, ja kun tarkistin, niin adventin aikaan luetaan tätä Psalmia kirkossa. Toisena adventtina odotellaan saapuvaa kuningasta ja Jumalan valtakunnan kunniaa. Vähän aiemmin on tuomiosunnuntai, joka muistuttaa viimeisestä tuomiosta, jolloin Jumalan oikeudenmukaisuus toteutuu ja paha saa palkkansa. Jeesuksen tullessa kuninkaana kaikki joutuvat tuomarin eteen tilille.

Luvussa kysytään aiheellisesti, että kuka saa nousta Herran vuorelle ja astua pyhään paikkaan. Kenelle Herra suo siunauksensa ja kenet katsoo vanhurskaaksi? Vastauskin on odotettu:”Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän” (3).

Minä haluan liittyä jakeen 6 porukkaan pyrkimään Jumalan luo ja etsimään Jumalan kasvoja! Minullahan ei ole tosin muuta tarjolla syntieni lisäksi kuin Jeesus, mutta onneksi se riittää Raamatun mukaan:”Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä” (1. Joh. 5:13).

Juha