Kategoria: Luemme Raamattua

Ps. 8 Ilm. 1

Ilmestyskirjaa onkin aina jännä lukea! Tosin se edellyttää, että lukee sitä rohkaisuksi eikä keskity kamaluuksiin. Samaan aikaan Ilmestyskirjaa on aika vaikea lukea, sillä tekstillä on monia sisäkkäisiä ja päällekkäisiä tulkintoja. Evääksi koko kirjan lukemiseen sopii kolmosjae: ”Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä.” On hyvä huomata, ettei tässä edellytetä kaikkien yksityiskohtien ymmärtämistä! Voimme lukea, ymmärtää sen verran, että Jeesus tulee kerran voittajana takaisin ja elää sen muistaen.

Tässä ensimmäisessä luvussa Johannes tapaa Jeesuksen uudelleen noin 60 vuoden tauon jälkeen. Jeesuksen ulkonäkö on hiukan toisenlainen kuin aiemmin (esim. kaloja paistamassa, Joh. 21), joten Johannes vaipuu maahan Jeesuksen eteen. Myöhemmin Johannes vaipuu maahan parin enkelinkin edessä, mutta nämä kiiruhtavat aina sanomaan, ettei heidän vuokseen tarvitse kumarrella. Jeesus ei sano niin. Jeesus on meidän kuninkaamme ja häntä saa ja kuuluukin kumartaa. Jeesus ei kuitenkaan majesteetillisesta ulkonäöstään huolimatta aseta itseään Johanneksen yläpuolelle, vaan kumartuu tai kyykistyy maassa olevan vanhan ystävänsä puoleen – tekisi mieli suorastaan ajatella Jeesuksen istahtavan maahan Johanneksen viereen. Samalla tavalla kuninkaamme istahtaa tänään meidänkin viereemme: ”Älä pelkää. Minä olen voittaja. Minulla on sinulle hommia.”

Heikki

Ps. 7 Juud.

Juudaksen kirje on lyhyt kirje Johanneksen tekstien (kirjeet ja Ilmestyskirja) välissä. Juudas esittäytyy Jaakobin veljenä, joten Jaakob lienee ”the” Jaakob, Jeesuksen veli, Jerusalemin seurakunnan johtaja ja Jaakobin kirjeen kirjoittaja. Se tarkoittaa, että Juudaskin oli Jeesuksen veli (tai no, velipuoli), mutta itse hän ei tee siitä numeroa.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Juudaksen kirje on hyvin lähellä toisen Pietarin kirjeen toista lukua, jopa niin lähellä että herää plagiointiepäilys. Tekstit eivät kuitenkaan istu niin hyvin toisiinsa, että toinen perustuisi suoraan toiseen. Yksi hyvä selitys voi olla, että molempien taustalla on jokin kolmas kirje, joka kiersi tuolloin seurakunnissa ja oli tuttu niin Juudakselle kuin Pietarillekin. Joka tapauksessa teema, eli varoitus vääristä opettajista on niin tärkeä, että kirkon tukipylväät ovat halunneet alleviivata sitä omissa nimissäänkin. Eli eräänlainen senaikainen Facebook-jako…

Olennaisin löytyy kuitenkin jakeesta 20: ”rakentakaa te edelleen elämäänne pyhimmän uskonne perustalle, Pyhässä Hengessä rukoillen”. Nykyäänkin on tarjolla monenmoista teologiaa ja uhkatekijää niin kirkon sisällä kuin ulkopuolellakin, mutta liian huolissaan niistä ei tarvitse olla. Pidetään kiinni perusasioista ja eletään tänäänkin Pyhän Hengen täyttämää elämää. Se riittää.

Heikki

Ps. 6 3. Joh.

Kolmas Johanneksen kirje on yksi Raamatun lyhyistä kirjoista, ”postikortti” jonka apostoli Johannes lähetti Gaiukselle. Emme tarkkaan ottaen tiedä, kuka Gaius on, perimätiedon mukaan hän olisi ollut myöhemmin Pergamonin (kaupunki johon törmäämme pian Ilmestyskirjassa) piispa. Joka tapauksessa hän oli Johanneksen vanha tuttu ja rakas ystävä.

Johannes kehuu Gauista siitä, että tämä tukee kiertäviä evankelistoja. Tässä on mielenkiintoinen kontrasti Johanneksen toiseen kirjeeseen, jossa hän varoittaa eksyttäjistä, jotka eivät julista Jeesusta oikein. On arveltu, että osa toisen kirjeen lukijoista olisi tullut ylivarovaisiksi ja kieltäytynyt majoittamasta yhtään ketään, kun Johannes varoitti antamasta yösijaa vääristyneen opin julistajille. Tämähän ei tietenkään ollut Johanneksen tarkoitus vaan päinvastoin meillä on velvollisuus auttaa ja tukea niitä, jotka vievät evankeliumia eteenpäin. Auttamista ei vain pidä tehdä suinpäin vaan vakuuttua ensin siitä, että tuettava henkilö / seurakunta / järjestö todella tekee hyvää työtä.

No, nykypäivänä harvemmin on tarvetta majoittaa seurakunnan vierailijoita tai antaa heille matkaeväitä. Itse asia ei kuitenkaan ole muuttunut mihinkään, vaan meillä on edelleenkin velvollisuus auttaa ja tukea voimiemme mukaan heitä, jotka käyttävät aikansa evankeliumin hyväksi. KohtaamisPaikan kontekstissa tämä tarkoittaa erityisesti Kilkkien ja Puhalaisten tukemista, mutta toki monet muutkin kristilliset (lähetys)järjestöt tekevät hyvää työtä ja ansaitsevat apumme.

Heikki