Kategoria: Luemme Raamattua

Julkaistu

Sak. 2, Ef. 3

Sak. 2 Ef. 3

Tänään luvassa lupauksia ja toivoa. “Tuona päivänä monet kansat liittyvät Herraan, ja niistäkin tulee hänen kansaansa. Hän itse asettuu asumaan sinun luoksesi.”. Luettuani tuon kohdan tuli rauha sydämeen ja levollinen olo. Herra pitää meistä ja tulevaisuudestamme huolen.
“…että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja.” Herran tulemisen odottaminen ei tarkoita, ettei Hän olisi jo täällä. Jeesukseen Kristukseen uskovina Jumalan kirkkaus on jo sisimmässämme. Emme siis koskaan ole yksin.
Koronaeristyksen aikana moni meistä tuntee yksinäisyyttä. Moni meistä on huolissaan tulevaisuudesta. Jeesus tarjoaa meille avun. Kiitos Isä, Poika ja Pyhä Henki! Tällä tiedolla ja tunteella on mukava aloittaa tämä(kin) päivä.

–Tomppa

Julkaistu

Sak. 1, Ef. 2

Sak. 1 Ef. 2

Sakarjan kirjassa enkelille kerrotaan: “Me olemme kulkeneet maata ristiin rastiin, ja yhä on kaikkialla hiljaista”. Tekstistä tuli tunne että enkeli ahdistui tästä tiedosta ja kääntyi Herran puoleen: “kuinka kauan kestää, ennen kuin armahdat…Olethan ollut niille vihoissasi jo seitsemänkymmentä vuotta”.
Tämä kohta yhdistyy mielessäni tähän aikaan. Korona ja sen tuoma eristys on hiljentänyt maan. Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta on jo toista tuhatta vuotta. Ja edelleen me ihmiset yksilöinä, ryhminä, kansakuntina teemme sitä mikä on väärin Jumalan silmissä.
Uuden testamentin kohta kertoo siitä, kuinka Jeesus tekee meidät eläviksi. Ja meidän elämäämme tulee tarkoitus.
Herra, rukoilen että armahdat meitä ja päästät meidät tästä koronan tuomasta ahdistuksesta. Herra pyydän, että tämä korona ei toisi pelkkää kuolemaa ja ahdistusta, vaan sen aikana mahdollisimman moni löytäisi elämän ja tarkoituksen, sinussa, sinun kanssasi, sinun luomuksena. Anna Herra meille sinun rauhasi ja voimasi näinä aikoina.

–Tomppa

Julkaistu

Hag. 2, Ef. 1

Hag. 2 Ef. 1

Tässä luvussa on yksi lempikohtiani raamatusta. Minun pitää lukea nämä jakeet aina hitaasti, pysähdellen. Että sanat ehtii koskettaa sisintäni. Ehkäpä tämän koronakauden aikana tarvitsen korostetusti sitä, että näen ja tunnen Jeesuksen oikein? Että näen Jeesuksen oikean kokoisena, oikeanlaisena. Ehkäpä sinäkin tarivtset samaa? Ehkäpä tätä rukousta voisimme tänään rukoilla toinen toisillemme?
 
Paavali kirjoittaa:” Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa. Se on se sama väkevä voima, jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa…” (Ef 1:17-20)
 
 

Tiina