Joona 3, 2. Kor. 1

Joona 3 2. Kor. 1

Paavali aloittaa kirjeensä määritellen identiteettinsä Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoliksi. Sen tarkoitus on varmaan herättää luottamusta kirjeen vastaanottajissa, sillä Korinton seurakunnassa ovat asiat aika sekaisin. ”Pelkään tapaavani riitaisuutta, suvaitsemattomuutta, kiukkua, juonittelua, panettelua, juoruilua, pöyhkeyttä ja kurittomuutta.” (2 Kor 12:19) Armon ja rauhan toivotus on lempeä ja syvällinen toivotus, jos sen ottaa tosissaan ja ajatuksen kanssa vastaan. 

Luottamuksen rakentamisessa on kolme osapuolta, Jumala, Paavali ja seurakunta. Yhteiset kokemukset kärsimyksineen ja lohdutuksineen yhdistävät, ja yhteinen tehtävä luo osallisuutta ja työtoveruutta. Kaikessa on mukana Jumalan huolenpito ja yhteinen rukous. Jumala vahvistaa sinetillään uskoa Kristukseen antamalla ja uskoville vakuudeksi Pyhän Hengen sydämiin.

Lopussa tulee esiin syytös, että Paavali on määräillyt korinttolaisten uskoa, vaikka hän itse näkee päämääräkseen iloon auttamisen. Kun viestit kulkevat harvoin, on väärinymmärryksien mahdollisuus suuri. Etäpaimenuus ei ole helppoa eikä onnistuisi ilman Jumalan ja paikallisten uskovien apua

Juha

Joona 2, 1. Kor. 16

Joona 2 1. Kor. 16

Toisena pääsiäispäivänä, tänään maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa. Voimmeko tänään aloittaa rukoillen Jeesuksen läheisyyttä ja iloa elämään! Kiitos Jeesus!

1 . Kor. viimeinen luku kiinnostaa, sillä loppuun varmaan laitetaan tärkeitä asioita ehkä aiempaa kerraten. Löysin ainakin seuraavanlaisia hyviä periaatteita:

  • Antaminen omista varoista seurakunnalle on syytä olla säännöllistä ja kunkin antajan kantokyvyn mukaista! ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!” (Matt. 10:8) voisi sopia tähän myös kannustajaksi.

  • Lähetystyö on seurakunnan perustehtävä, jota tuetaan ja johon varustetaan ihmisiä.

  • Yksilöt ovat tärkeitä, ja Jumala toimii suhteiden kautta. On myös hyvä rohkaista ja kannustaa henkilökohtaisesti!

  • Yhteisöissä on voimaa ja verkostoituminen oli jo tuolloin tärkeää.

Jakeeseen 14 kiteytyy tämän luvun keskeinen sanoma. Olkaamme hereillä, kasvakaamme uskossamme, olkaamme rohkeita todistajia ja valmiit näkemään vaivaa ja pitämään puoliamme vastustajia vastaan. Tapahtukoon kaikki rakkaudessa!

Juha

Joona 1, 1. Kor. 15

Joona 1

Joona on merkillinen profeetta. Yleensä ottaen Vanhan Testamentin profeetat olivat valmiita laittamaan itsensä likoon. Joona ei edes yritä, vaan lähtee suinpäin pakoon, mikä tietysti on varsin typerä ajatus. Tästä huolimatta hän saa hyvää aikaan kaikkialla. Tässäkin luvussa kerrotaan, kuinka merimiehet nöyrtyivät Herran edessä, kun he tajusivat, että Hän oli myrskyn takana. 

En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella? Kenties Joonan kirjan yksi sanoma on se, että Jumalan suunnitelma toteutuu meistä riippumatta. Me voimme kuitenkin joko olla siinä mukana tai taistella sitä vastaan. Joka tapauksessa Joona on helposti samaistuttava hahmo kaikessa inhimillisyydessään. On lohduttavaa nähdä, että huolimatta hänen uppiniskaisuudestaan, Jumala silti käytti häntä.

1. Kor. 15

Tässä luvussa Paavali tulee esittäneeksi yhden tärkeimmistä todisteista Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta:

Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa:
 
Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu,  hänet haudattiin,
hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin.

 

Siihen aikaan oli siis vielä elossa lähemmäksi viisisataa ihmistä, jotka olivat nähneet ylösnousseen Jeesuksen. Tämän uutispommin Paavali vain mainitsee, joten se oli selvästi Korinttilaisille tunnettu tosiasia. Myös kaikki Jeesuksen kuolemaan liittyvät yksityiskohdat, kuten ristiinnaulitseminen, hautaaminen ja ylösnousemus kolmantena päivänä olivat  jo yleistä tietoa tässä vaiheessa.  Tämä kirjehän oli kirjoitettu noin parikymmentä vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen, joten kyse oli silloin vielä lähihistoriasta. Jeesuksen ylösnousemus ei siis ollut jotain, joka sepitettiin myöhemmin, jotta saataisiin omalle sanomalle lisää uskottavuutta.

Jeesuksen ylösnousemus on minun mielestäni selkeästi kristinuskon tärkein opinkappale. Jos Jeesus on noussut kuolleista, siitä seuraa kaikki muukin. Jumala on silloin ilman muuta olemassa, Jeesus on silloin varmasti Jumalan Poika ja tie Hänen luokseen ja niin edelleen. Toisaalta, jos Jeesus ei ole noussut kuolleista, niin mikään muukaan Häneen liitetyistä väitteistä ei voi olla totta. Näin Paavalikin sanoo: ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.” 

Jeesuksen ylösnousemus tarkoittaa sitä, että kuolema on voitettu. Tämä on näin korona-aikana hyvä muistutus ja varma toivo. Hyvää pääsiäistä!

Marko