2. Aik. 35, Matt. 25
Kun luen kuvausta Jumalan mielen mukaisesta pääsiäisen vietosta, minut pysäyttää kaksi ajatusta. Jumalan pyhyys ja ihmisten yhteys. Tapa, jolla kaikkia säädöksiä haluttiin noudattaa, kertoo jumalanpelosta, joka nousi Jumalan pyhyydestä. Sekä Josia, että kansan päämiehet mahdollistivat omilla varoillaan (lahjoittamalla eläimiä) oikeanlaisen pääsiäisen viettämisen. Saman toivoisin näkeväni meidän yhteiskunnassa. Että ymmärtäisimme, kuinka Jumala hallitsee kaiken ja että varallisuus ja menestys ja hyvinvointi ja pelastus tulee vain häneltä. Silloin kohtelemme omaisuuttammekin sen mukaisesti, että se kuuluu Jumalalle. Ihmisten yhteys taas näkyy juhlinnassa. (Mukaan tuli kansaa Juudan alueen lisäksi myös Israelista, joten kyse oli koko kansan yhteydestä.) Määräys oli, että kun eläin teurastetaan, niin se myös kypsennetään ja syödään temppelialueella. Yhtään ei saa jäädä syömättä, jolloin on pakostakin kokoonnuttava syömään yhdessä ja ajan kanssa. Länsimainen ajatus kehosta ja nautinnoista maallisena ja mielen toiminnoista pyhempänä ulottuvuutena on epäraamatullinen. Jumalan tahdon mukaisessa, pyhitetyssä juhlassa papit (pyhimmät ihmiset) olivat teurastajia aamusta iltaan. Leeviläiset taas valmistivat ruuat. Mielestäni kumpikin varsin fyysistä hommaa. Ihmisten osana oli syödä vatsat täyteen ja kokoontua yhteen juhlimaan. Ja kun kansa riemuitsee (siis oikeasti isosti iloitsee, niin että se näkyy ja kuuluu) ja kiittää Jumalaa, niin Jumala pitää siitä. Eli mekin saamme palvella Jumalaa ihan ihmisinä, iloiten yhdessä Hänen antamistaan lahjoista ja tarjoten hyvää eteenpäin.
Matteuksen evankeliumin teksti kutsuu meidät olemaan valmiina. Meille on uskottu haltuun Jumalan toimesta kykyjä, varallisuutta ja/tai mahdollisuuksia ja kerran olemme tilivelvollisia siitä, miten olemme eläneet. Jos elän, kuin minulla ei olisi mitään, saan ankaran tuomion. On siis hyvä kiittää Jumalaa siitä, mitä meillä on, iloita elämästä kun voi ja palvella toisia kun saa siihen mahdollisuuden. Kuvittele paikka, jossa kaikki toimisivat niin. Siellä haluaisin asua.
Anna
2. Aik. 34, Matt. 24
Josian aika oli erityinen, voisi puhua jopa herätyksen ajoista. Josia tuli kuninkaaksi 8 v ikäisenä lapsena. Hänellä on täytynyt olla hyviä kasvattajia ja neuvonantajia ympärillään, sillä hän alkoi etsiä Jumalaa jo 15-16 v ikäisenä. Hänestä tuli rohkea hallitsija, joka halusi toimia Jumalan tahdon mukaan.
Ensimmäiset hengelliseen uudistukseen tähtäävät toimet olivat epäjumalien palvelemiseen liittyvien paikkojen ja muistojen hävittäminen. Josian ollessa 26 v hän kiinnitti huomionsa temppelin korjaamiseen. Siinä yhteydessä temppelistä löytyi sen ajan Raamattu eli Mooseksen kirjat. Tämä tuntuu erikoiselta vaiheelta kansan historiassa, Raamatun tekstit oli unohdettu kokonaan. Kun kuningas kuuli näistä teksteistä, niin sillä oli valtaisa vaikutus häneen. Josia oli jo aiemmin ollut kuuliainen Jumalalle, mutta nyt hän kuuli ensimmäistä kertaa Raamattua luettavan. Ehkä hän oli aiemmin kuullut kerrottavan sen opetuksista, koska oli pannut toimeen monia hengellisiä uudistuksia.
Luvun loppu on vaikuttavaa luettavaa, 2 Aik 34:29-33. Josia kutsui temppeliin koko kansan johtajineen ja luki heille Mooseksen kirjoja. Lukemista seurasi liiton tekeminen Jumalan edessä ja kaikkien asukkaiden todetaan kääntyneen Herran puoleen. Tämä Aikakirjojen luku kertoo hengellisestä herätyksestä Vt:n aikana. Se kertoo hengellisen johtajuuden ja Raamatun merkityksestä.
Otan Matteuksen luvusta vain yhden ajatuksen, joka liittyy Josian tapaukseen. Jeesus sanoi, että kaikki muu häviää, mutta Hänen sanansa eivät katoa, Matt 24:35. Jumala puhuu meille Raamatussa ja Jeesuksessa Kristuksessa. Tämän päivän luvut muistuttavat siitä, että hengellinen uudistuminen ja herätys ovat todellisia ja mahdollisia myös tänään. Rukoilen, että näkisimme tällaista enemmän kuin mitä olemme vielä nähneet. Meillä on kirjoitettuja Raamattuja saatavana vaikka kuinka paljon, mutta ehkä meidän aikamme kysymykset voivat liittyä siihen, että jotkut Raamatun totuudet jäävät unohduksiin. Tai Raamatun totuuksia aletaan laimentaa ja peräti ohittaa. Tarvitsemme tasapainoista kristillisyyttä, jossa Raamattu ja Pyhän Hengen työ ovat vahvasti esillä.
Mika