Kategoria: Luemme Raamattua

2. Kun. 15
Ilm. 12

Tämän päiväinen Ilmestyskirjan luku olikin yllättävän rohkaiseva! Huomaan aina etukäteen ajattelevani, että Ilmestyskirja on vaikeaa ja ahdistavaa luettavaa. Oikeasti koko kirjan kulkee punaisena lankana huuto: ”Sinun Jumalasi hallitsee” ja Hänen hyvä tahtonsa toteutuu vääjäämättä.

Tiina

2. Kun. 14
Ilm. 11

Juudan ja Israelin kuninkaiden ”elämänkerrat” ovat varsin mielenkiintoisia. Pääsääntöisesti niissä on kolme elementtiä eli hengellinen sekä ulko- ja sisäpoliittinen katsaus. Lisäksi niistä saattaa löytyä jokin yksityiselämään liittyvä asia ja/tai yksityiskohta. Joistakin kuninkaista on sitten myös pitempiäkin kuvauksia.

Meillä Suomessa eduskunta ja hallitus ovat vaihtumassa eduskuntavaalien 14.4.2019 jälkeen. Kuluneelta vaalikaudelta on jo monenlaisia analyysejä tehty. Ne ovat ymmärtääkseni keskittyneet enimmäkseen sisäpolitiikkaan ja jossain määrin myös johtavien politiikkojen henkilökohtaisiin kokemuksiin. Hengellistä analyysiä en ole kyllä vain missään nähnyt. Tämä aika ja tämän ajan media ei sellaista varmaankaan pystyisi kovin helposti tekemään, kun tällä saralla mielipiteiden, ajatusten ja näkemysten kirjo on niin moninainen. Tietyssä mielessä se on erikoista, koska periaatteessa Suomi on vieläkin kristitty maa. Eri asia on, mitä ihmiset kristillisyydellä ymmärtävät. Onko kristinuskon ydin kaikille selvä? Sanoisin, ettei siltä näytä. Sen vuoksi olisi houkutus todeta, että elämme Suomessa osittain jälkikristillistä aikaa, jossa evankeliumille on huutava tarve. Uskaltaisin sanoa, että kuluneen vaalikauden hallituskin on tehnyt varsin monia päätöksiä, joiden ydintä ei voi pitää hengellisesti viisaana.

Ilmestyskirjan kuvaus kahdesta todistajasta näyttää sopivan hyvin nykyaikaan. Yleisellä tasolla ihmiset eivät siedä kuulla Jumalaa sanaa ja totuutta (jae 10), koska se häiritsee ja vaivaa maan asukkaita. Yksilötasolla evankeliumi menee kuitenkin eteenpäin, koska evankeliumissa on elämän henki ja valtava muutosvoima  (jakeet 11-12). Koko ajan saamme kuulla, miten Jeesus Pyhän Henkensä kautta on koskettanut ihmisiä ja miten heidän elämänsä on muuttunut. Vaikka ”isossa” kuvassa nämä asiat jäävät pimentoon ja/tai niitä ei haluta kuulla, ne kuitenkin todistavat meille Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta ja antavat meille rohkeutta elää Jumalan lapsina.

Siunaa, Jeesus, meidän rakasta kotimaatamme, jossa monet asiat ovat erinomaisen hyvin, mutta joka on hylkäämässä yhä enemmän niitä kalliita lahjoja ja lupauksia, joita olet lahjoittanut ja antanut! Tule, Pyhä Henki, ja kosketa ihmisiä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja alueilla! Tartu ihmisten, perheiden ja yhteisöjen elämään, niin että me suomalaiset voimme sinua palvella ja olla siunaukseksi tässä maailmassa!

Pekka

2. Kun. 13
Ilm. 10

Poiminta päivän tekstistä: Vanhan testamentin luvussa tällä kertaa mieleeni jäi kohta jossa Elisa pyytää kuningasta ottamaan loput nuolet ja polkemaan maahan. Jostain syystä kuningas ottaa vain kolme nuolta ja jättää loput. Miksikö? Ajatteliko kuningas että kolme nuolta on riittävä että sillä pääsee perille Elisan sanomasta. Että enempää ei kannata haaskata. Luulisi Israelin kuninkaalla olevan omaisuutta sen verran, että kun pyydetään loput nuolet (joita ei ollut kovin montaa), että sellaiseen on varaa.

Kertooko tämä sitä tuttua tarinaa jota raamatusta saamme lukea monen muun henkilön elämästä: halutaan että Jumala auttaa mutta itse ei olla valmiita sitoutumaan, edes vähäisissä määrin, kuten tässä tapauksessa.

Tällaisia tilanteita tulee myös meidän eteemme, usein. Itse en ole kovin vahva ollut, mutta niiden harvojen kertojen, kun olen onnistunut pistämään itseni koko sielustani Jumalan kyytiin mukaan, niin ne ovat olleet sellaisia, jotka ovat vieneet elämääni oikeaan suuntaan. Esimerkiksi lyhytaikaiseen lähetystyöhön lähteminen. Se voi tuntua merkitsemättömälle, muutaman viikon irtiotto omasta urasta, rahallinen ja ajallinen panostus vielä päälle. Mutta siitä muutaman viikon lähetystyöjaksosta minkä tein useita vuosia sitten, on riittänyt voimavaroja, iloa ja paljon oivalluksia elämään vielä tänäkin päivänä.

Rukoillaan meille kaikille rohkeutta osallistua Jumalan työhön ja antaa siitä mitä meillä on, luottavaisin ja iloisin mielin.

–Tomppa