Jeesus osaa yllättää niin syntisen kuin oman arvonsa tuntevan ihmisenkin. Itseään häpeävän publikaanin kanssa Jeesus nauttii illallista. Arvostetulle fariseukselle hän sen sijaan sanoo terävästi: ”Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä.” (Matt. 9:13). Antamalla kolehtiin ja elämällä siistiä, hyväksyttävää elämää, emme voi ostaa vapautta ympärillämme olevien ihmisten hädältä. Jeesus käskee meitä osoittamaan rakkautta käytännössä niille, jotka sitä ympärillämme tarvitsevat.
Jeesuksen tuoma ilosanoma on uutinen armon tasa-arvosta. Jokainen, joka kokee olevansa sairas ja syntinen, on yhtä arvokas Jeesukselle. Jeesuksella on varaa sanoa näin, koska hän on Jumala, jolle ihmisten suuretkaan sotajoukot eivät voi mitään (vrt. 2. Aik. 14:10 – 11). Millä tavoin voimme olla tänään välittämässä samaa ilosanomaa armon tasa-arvosta ihmisille, jotka tuota uutista tarvitsevat ja kaipaavat?
Heli