Psalminlaulaja ilmaisee suuria tunteita psalmeissaan. Edellinen psalmi 74 oli valituspsalmi, jossa Asaf koki Jumalan hylänneen hänet ja kansan, sillä temppeli oli raunioina. Syytä olikin suureen suruun. Psalmi 73 taas päättyy tuttuun ja lohduttavaan tunnelmaan: ”Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan (73:28). Tunnelmat ja tunnetilat vaihtelevat siis voimakkaasti, ja Jumala kyllä ne kestää ja ymmärtää.
Tämän päivän psalmissa sai minut tyytyväiseksi Jumalan lupaus siitä, että hän tuomitsee vääryydet oikeudenmukaisesti, kun sen määräaika on (3). Maailman ja elämän yleensäkin epäreiluutta ei siis kannata liikaa jäädä synkistelemään. Voi, ja kannattaakin toimia oikeudenmukaisuuden ja totuuden puolesta, mutta lopullinen tuomio ja rangaistus on Jumalan. Ei siis kannata olla epäluuloinen siitä, miten vääryydentekijöiden käy, sillä vastuu on Jumalalla: ”kun Jumala käy tuomitsemaan, hän korottaa ja alentaa”(8).
Alamme lukea ja kommentoida Apostolien tekojen kirjaa, jonka kirjoitti lääkäri Luukas. Hän oli sama mies, joka kirjoitti myös Luukkaan evankeliumin. Apostolien tekoja voidaan pitää ensimmäisenä kirkkohistoriana, joka tekee historiallista selvitystä siitä, miten seurakunta syntyi, miten se eli uskoaan todeksi ja alkoi levitä ympäriinsä apostolien toiminnan tuloksena. (wikipedia)
Ensimmäisen luvun tärkein asia on tietysti Jeesuksen taivaaseen astuminen, jonka tapahtuman muistoa vietämme 40 päivän kuluttua pääsiäisestä eli helatorstaina. Miksi näin ajattelen? Siksi, että Jeesus lupasi opetuslapsilleen puolustajan, Pyhän Hengen, olemaan heidän kanssaan ikuisesti lähtönsä jälkeen. ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut” (Joh. 14:26).
Ennen taivaaseen astumista Jeesus muistuttaa lupauksestaan Pyhästä Hengestä: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin , ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka (8)! Todistajan tehtävää selvitetään myöhemmin tässä luvussa, kun seurakunta valitsi Juudaksen tilalle Mattiaan:” Siispä nyt on valittava yksi niistä miehistä, jotka ovat kulkeneet kanssamme koko sen ajan, jolloin Herra Jeesus eli ja vaikutti meidän keskuudessamme siitä alkaen, kun Johannes hänet kastoi, aina siihen päivään, jona hänet otettiin luotamme taivaaseen. Yksi heistä olkoon hänen ylösnousemuksensa todistajana yhdessä meidän kanssamme (21-22).
Todistajalla tulee siis olla henkilökohtainen kokemus Jeesuksesta. Kaikki eivät ole apostoleja, mutta meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen tarina kerrottavana siitä, minkälaista on elämä Jeesuksen kanssa. Todistajan tehtävästä sanottiin myös, että sitä tehdään yhdessä seurakunnan ja yhteistyössä Pyhän Hengen kanssa! (Myös KHO eli Korkein Hallinto-oikeus on vahvistanut, että ollakseen uskottava kristitty, on uskosta kerrottava muillekin! https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4b88a190-cbeb-42f2-a381-9995de181357)
Let the Son shine! Eli antakaamme Pojan valaista meitä, ja loistaa meidän kauttamme!
Juha