Viikko 37

Maanantai: Ps. 105 Luuk. 18

Tämän päivän teksteissä kerrotaan, kuinka Jumala kohtaa erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä. Voimme myös oppia kuinka Jumala vastaa heille. Tämän päivän kohdista riittää esimerkkejä meille joihin samaistua eri elämänvaiheissa.

Mieleeni tuli ajatus: “Kuinka voi olla matkalla vaikka ei mene minnekään?” Uskovan elämä on monesti sellaista. Vaikka eläisi samalla paikkakunnalla, jopa samassa asunnossa, koko elämänsä, niin silti uskova on matkalla. Kohti iänkaikkista kotia, taivaan valtakuntaa. Kun sillä matkalla on Jeesus mukana, niin voi yllättyä kuin opetuslapset aikanaan niistä kaikista asioista, joita Jumala tässä ajassa ja paikassa tekee.

Siunausta matkalla olemiseen tänäkin päivänä 🙂

Tiistai: Ps. 106 Luuk. 19

Tämän päivän teksteissä ollaan taas matkalla, kohti luvattua maata ja iänkaikkista elämää. Teksteissä kerrotaan siitä että miten helppoa on eksyä tuolla matkalla. Lähteä väärille poluille.

Mutta tämän päivän tekstit kertovat myös siitä kuinka takaisin oikealle tielle pääsee. Katuminen ja yhteys Jumalaan on tässä keskeistä. Hyvänä esimerkkinä päivän teksteissä oli Sakkeus, joka pääsi takaisin oikealle tielle.

Vanhan testamentin teksti muistuttaa meitä siitä että Jumala on armollinen. Vaikka sukupolvia oltaisiin kuljettua Herran osoittamalta tieltä syrjään, niin silti paluu on mahdollinen. Kiitos Jeesukselle!

Keskiviikko: Jes. 1 Luuk. 20

“Pyhät juhlat ja pahat teot”. Tämän päivän teksti ei päästä helpolla. Jesaja kuvailee olosuhteita, jollaiseksi tämäkin maailma on menossa. Eli en voi ajatella että tässä nyt kuvaillaan olosuhteita jossain menneisyydessä.

On myös pakko tunnustaa itselleni, että se miten Jesaja kuvaa entisajan ihmisiä on toisinaan totta myös omassa elämässäni. Uskoa on ja sen harjoittamista, mutta kuinka usein sitä harhautuu väärille poluille. Kuinka usein jättää katumatta tekojaan jotka tietää olevan vastoin Jumalan tahtoa?

Jeesus tämän päivän teksteissä kohtaa niitä jotka uskovat oikein. Ainakin omasta mielestään. Nämä ovat hyviä kohtia, koska oma vaellukseni uskossa on täynnä hetkiä jolloin uskon oikein. Nämä kohdat muistuttavat minua siitä että olisi syytä nöyrtyä ja kuunnella Jumalaa ensin, ennen kuin alkaa pitää itseään “oikeana uskovana”.
Jumala, ole meille armollinen ja kiitos kaikesta siitä miten olet meistä jokaisesta pitänyt huolen!

TorstaiJes. 2 Luuk. 21

Tämän päivän teksteistä kohtia: “Paetkaa vuorten uumeniin, piiloutukaa maan tomuun”, “paetessaan vuorten koloihin ja kallioiden halkeamiin” sekä “maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa”.

Monta kertaa kun lukee vanhan testamentin päivän lukua, niin sieltä löytyy tuomiota ja ahdistusta. Ja sen jälkeen useasti uuden testamentin luku tarjoaa helpotusta ja lohdutusta. Toisin on tänään 🙂 sillä tänään uusi testamentti jatkaa siitä, mistä vanha testamentti kertoo ja lisää vettä myllyyn näin kuvainnollisesti. Yhteenvetona voidaan sanoa että loppu on lähellä ja loppu, kun se tulee, on kammottava.

Mietin menneitä sukupolvia ja ajattelin että onkohan yhtään sukupolvea, jolle raamatun maalaamat lopun uhkakuvat eivät ole olleet ajankohtaisia. Vuosisatojen aikana on ollut järkyttäviä sotia, kulkutauteja, ydinsodan uhkaa jne.

Sitten ajattelin että kun elämä kääntyy ehtoopuolelle, niin kuinka moni on kiitollinen siitä että nuo lopun ajat eivät sattuneet omalle kohdalle. Kuinka moni on nukkunut pois vanhuuteensa kiitollisena Jumalalle siitä että lopun ajat eivät osuneet hänen kohdalleen. Tai siitä että Jumala on antanut vielä yhdelle sukupolvelle mahdollisuuden tässä maailmassa.

Meidän jokaisen elämällä on tarkoitus. Ja Jumalalla meitä kohtaan hyvä tahto.

PerjantaiJes. 4 Luuk. 22

Tämän päivän vanhan testamentin teksti kertoo siitä mitä tulee tapahtumaan. Tai on jo tapahtunut. Tai molempia. Päästään ahdistuksen ajoista yli, Jumalan suojaan ja varjelukseen.
Uuden testamentin tapahtumissa kuljetaan kohti ristiä. Vielä ei valoa näy.

Ajattelin että nämä tapahtumat voisivat rohkaista meitä silloin kun joudumme ahtaalle. Ahdingon hetkellä voi tuntua että Jumala on kääntänyt selkänsä. Käännettä parempaan ei tule. Tällaisina hetkinä voimme ajatella Jeesuksen tietä kohti ristiä. Useita tapahtumia ja koko ajan huonompaan suuntaan. Ja jotain sellaista mitä ei pitänyt käydä. Mutta lopulta kuitenkin asiat menivät niin kuin Jumala oli luvannut. Niin kuin oli profetoitu tuhansia vuosia aiemmin.

Jumala pitää meistä huolen, tänäänkin.

LauantaiJes. 5 Luuk. 23

Tämän päivän teksteistä kolme nostoa:

“Herran tekoja he eivät huomaa, eivät näe hänen kättensä töitä.”

Arjessa tulee kuljettua kuin sumussa. Ei ole aikaa tai oikeastaan viitseliäisyyttä katsella ympärilleen. Miettiä kuinka Jumalan teot ja työt näkyvät muissa ihmisissä, omassa elämässä ja ympäröivässä maailmassa.

“Turhuuksien orjina raahaavat syntiä mukanaan, jotka kiskovat syyllisyyttä perässään kuin juhdat vankkureita”

Kysymykseen millaista on elää ilman Jumalaa, ilman Jeesusta ja ilman Pyhää Henkeä, niin yllä oleva teksti kuvaa sitä varsin tarkoin. Yhteydessä Jumalaan meille tulee vapaus, ennemmin tai myöhemmin, kaikesta siitä mikä tässä maailmassa meitä orjuuttaa. Niin itselleni kuin monelle muulle uskoon tulleelle vahvin kokemus uskonelämässä on nimenomaan vapauden tunne.
Kun siihen vielä lisätään irti pääseminen syyllisyydestä, niin että vaeltaminen tässä hetkessä muuttuukin kevyeksi vailla taakkoja menneestä, niin alkaa tuntua kummalliselle että miksi ihmeessä en lähtenyt etsimään turvaa Jumalasta aikaisemmin.

“Voi niitä, jotka ihailevat omaa älyään ja omasta mielestään ovat perin viisaita!”

Ehkä tässä suurin syy, miksi monet eivät käänny Jumalan puoleen kuin viimeisessä hädässä. Omilla saavutuksilla on pärjätty ja aika syvälle suohon pitää upota ennen kuin suostuu myöntämään että yksin en pärjää ja muiden ihmisten apu ei enää riitä.

Jumala toivottaa kaikki luokseen. Tänään, sellaisena kuin olet nyt. Ollaan siis yhteydessä 🙂

SunnuntaiJes. 6 Luuk. 24

Päivän teksteistä nosto:  “Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan.”

Tuossa lauseessa on jotain mikä on totta tänäkin päivänä. Siellä missä kaksi tai useampi uskova on koolla, niin monesti tulee tunne että läsnä jotain muutakin. Vaikea pukea sanoiksi sitä miltä se tuntuu, mutta tuo teksti kuvastaa tunnetta aika hyvin: aivan kuin Jeesus olisi paikalla.

Tuo lause myös kertoo Jeesuksesta olennaisen. Ihmisen ei tarvi vaeltaa vuorten päälle, suorittaa pyhiä riittejä tai hankkia meriittejä päästäkseen Jeesuksen luo. Missä ikinä kuljemmekin, siellä Jeesus on kanssamme.

Tähän turvalliseen ajatukseen on hyvä päättää tämä kommentointiviikkoni. Siunausta ja hyvää matkaa Jeesuksen kanssa sinulle toivoopi:
–Tomppa