Hes. 20, Apt. 6

Hes. 20 Apt. 6

Hes. 20 Israelin uskottomuus ja sanoma armosta

Israelin vanhimmat tulivat kysymään Hesekieleltä neuvoa, mutta eivät saaneet muuta neuvoa kuin tuomion julistuksen ja tutun kertauksen kansan historiasta, jossa toistuu kerta toisensa jälkeen luopumus Jumalasta ja epäjumalien puoleen kääntyminen. Jumala on aika inhimillisen tuntuinen Hesekielen kertomana, sillä hän suuttuu ja vihastuu, mutta myös välillä leppyy, kun muistaa omat lupauksensa ja liittonsa Israelin kanssa. ”Silti minun tuli heitä sääli, enkä hävittänyt heitä, en tuhonnut heitä autiomaassa” (17). Vihan ja tuhon tavoite oli se, ”jotta he tulisivat tietämään, että minä olen Herra” (26). Tämä uskottomuus jatkuu kuitenkin aina sukupolvelta toiselle, kuten myös viha ja rangaistukset.

Luvun lopussa tulee lupaus uudenlaisesta suhteesta Jumalan jaa Israelin välillä. Silloin luvatussa maassa Jumala osoittaa rakkauttaan ja ottaa vastaan kansansa rakkautta uhrien ja katumuksen kautta. ”Te tulette tietämään, israelilaiset, että minä olen Herra, kun minä nimeni tähden teen teille näin enkä siten, kuin te ansaitsisitte, en teidän kelvottoman elämänne ja pahojen tekojenne mukaan” (44). Tätä on armo! Eläkäämme uudessa liitossa tässä uskossa, toivossa ja rakkaudessa!

Apt. 6 Seitsemän avustajaa valitaan, Stefanos vangitaan

UT:n puolella on toisenlainen tunnelma. Voidaan lukea hyvistä uutisista, jotka kertovat, miten Jumalan sana levisi leviämistään Jerusalemissa, opetuslasten määrä kasvoi nopeasti, ja usko voitti puolelleen myös monia pappeja. Apostoleille tuli positiivinen ongelma, sillä opetuslasten joukon kasvaessa tarvittiin lisää työmiehiä diakoniahommiin. Kriteereinä pidettiin hyvää mainetta sekä Hengen ja viisauden täyteyttä. Stefanoksesta sanottiin erikseen, että hän oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä. Hän oli täynnä armoa ja voimaa tehden suuria ihmeitä ja tunnustekoja aina siihen saakka, kunnes hänestä alettiin levittää valeuutisia ja -todistuksia, jotka johtivat hänen kivitykseen.

Tuli myös mieleen pikaoikeudenkäynnit netti/somemaailmassa, joita on nähty,  ja joissa on tehty myös vakaumuksen vuoksi aika nopeita ”teloituksia”.

Jäin myös miettimään, että onko se edelleen niin kuin Raamattu sanoo, että ”vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina.” (2 Tim.3:12).

Juha