Hes. 21 Herran miekka on valmiina
Hesekielen tehtävä ei ole helppo, sillä taas alkaa tuomion julistus, koska ”minulle tuli tämä Herran sana” (1). Luvusta ei armoa löytynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Hän julistaa tilinteon hetkestä voimakkain sanan kääntein ja vertauksin palavasta metsästä ja pyövelin miekasta, joka on hiottu tappamaan. ”Se on kansalle koettelemus, mutta syystä. Kansa ei ole taipunut kuriin – näin sanoo Herra Jumala” (18). ”Teidän syyllisyytenne on tuotu julki, teidän rikkomuksenne on paljastettu, teidän syntinne näkyvät kaikessa mitä teette” (29). ”Sinä menehdyt tulenlieskoihin, sinun vertasi pirskuu kaikkialle, eikä sinusta jää edes muistoa. Minä, Herra olen puhunut” (37).
Mielenkiintoisella tavalla Hesekiel saa käskyn vahvistaa viestinsä näyttelemällä mitä tapahtuu niille, jotka kuulevat hänen viestinsä. Pelko ja lamaannus näkyvät näin: ”Vaikerra heidän nähtensä, lyyhisty maahan ja voihki murheissasi” (11).
Tässä jäin miettimään, miten oman syyllisyyteni kohtaaminen näkyy ja tuntuu minussa? Tuleeko ikävä Jeesuksen luo vai alkaako selittely?
Apt. 7 Stefanoksen puhe ja kuolema
Hengen johtamana Stefanos sai vielä puhua historiallisen todistuspuheensa ennen kuolemaansa. Hänen kasvonsa olivat kuulijoista niin kuin enkelin kasvot. Puheensa jälkeen Jeesus tuli noutamaan hänet kotiin! Surullinen, mutta toisaalta myös lohdullinen tapahtuma.
Juha