Hes. 26 Tyroksen tuomio
Tyros iloitsi kun Juudea, ’kansojen portti’ on tuhoutunut. Se näki Juudean tuhossa oman mahdollisuutensa rikastua (2), mutta Jumala antoi sillekin ”Isän kädestä” Babylonian kuninkaan välityksellä:” He ryöstävät kaikki rikkautesi, riistävät kaiken kokoamasi, repivät muurisi maahan ja tuhoavat komeat talosi, heittävät kivet, palkit ja mullan syvälle mereen” (12).
Nämä em. kansojen kohtalot toivat mieleen oman suhteeni Israelin maahan ja kansaan. Olen usein ihmetellyt joidenkin kristittyjen intoa puhua Israelin siunaamisen tärkeydestä. Peruslähtökohtana on ollut 1. Moos. 12:3: ”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat.” 4. Moos :24-26 Moosesta kehotettiin opettamaan Aaronille ja hänen pojilleen näin: ”Kun siunaatte Israelia, lausukaa sille näin: Herran siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua…”
Parempi on siis siunata kuin puhua pahaa Israelista. Voitaisiinko ainakin tänään siunata Israelin valtiota ja Jumalan omaisuuskansaa?
Apt. 12 Jaakob mestataan, Pietari vangitaan
Kuningas halusi miellyttää juutalaisia ja mestautti Jaakobin, josta tuli apostolijoukon ensimmäinen marttyyri. Sitten oli Pietarin vuoro tulla vangituksi. Jumalan suunnitelmissa ei ollut vielä Pietarin kuolema, vaan seurakunta sai kokea rukousvastauksen, kun enkeli kävi hoitamassa Pietarin pakoon vankilasta!
Paha sai myös palkkansa, sillä Herran enkeli löi Herodesta ja hän heitti henkensä. (23)
”Mutta Jumalan sana sai yhä vankemman jalansijan ja levisi leviämistään” (24).
Juha