Ja nyt Paavali pääsee kuningas Agrippan edessä todistamaan Jeesuksesta. Paavali toteaa olevansa todella onnellinen päästessään kertomaan kuninkaan eteen todistustaan.
Tämän päivän luvun äärellä mietin taas kerran omaa elämääni, uskoontuloani. Omaa todistustani. Meillä jokaisella on oma tiemme Jeesuksen yhteyteen. Jotkut meistä ovat pikkuhiljaa vakuuttuneet Jeesuksesta ja huomanneet sitten jossain vaiheessa uskovansa Jeesukseen. Toisilla meistä voi olla voimakkaitakin kokemuksia uskoontulosta. Oli niin tai näin, niin tärkeintä on se, että tänään seuraan Jeesusta. Olemme erilaisia ja joillekin meistä on helppoa kertoa Jeesuksesta toisille. Toisille meistä taas sanallinen kertominen, todistaminen, on isonkin kynnyksen takana. On hyvä, että meitä on moneen junaan, koska me ihmiset olemme erilaisia. Kuulijat, kysyjät ja etsijät ovat erilaisia.
Meidän jokaisen todistus omasta uskosta Jeesukseen on tärkeä. Todistus Jeesuksesta on kokonaisvaltainen asia. Ystävyys, rukous, hymy, auttaminen ja huomioiminen ovat avaamassa tietä myös mahdollisille kysymyksille ja keskusteluille. Ehkäpä välillä on hyvä pysähtyä muistelemaan ja miettimäänkin omaa uskoontuloa. Mitkä asiat minua itseäni ajoivat etsimään Jeesusta? Miten voisin sanoittaa omaa etsintääni ja löytöjäni? Jotta olisin valmiina silloin, kun joku kysyy. ” …pyhittäkä Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmmit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti…” 1 Piet 3:15,16.
Tiina