Miikan kirjassa on tällekin päivälle merkittävä sana: “Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.”
Päivän Ut:n luvussa Paavali opettaa antamisesta. Makedonian kristityt olivat innokkaita antamaan omastaan, vaikka olivat köyhiä. Tämä on hyvin puhutteleva kuvaus. Paavali kiteyttää opetustaan aiheesta jakeessa 9: Jeesus tuli meidän tähtemme köyhäksi, jotta me voisimme rikastua hänen köyhyydestään. Jeesuksen osoittama armo on antamisessa paras motivaation lähde. Antamiseen ei pidä liittää pakkoa tai syyllistämistä.
Jakeessa viisi tulee esille tärkeä näkökulma omastaan antamiseen: “…ennen kaikkea antoivat Jumalan tahdon mukaisesti itsensä Herralle ja myös meille.” Antaminen on asenne, joka heijastuu laajasti kaikkiin asioihin elämässä. Voimme antaa aikaamme, osaamistamme, varojamme, lahjojamme tai vaikka kotimme palvelemaan Jumalan valtakuntaa. Teimme viime syksynä vierailun erääseen seurakuntaan, jossa seurakunta tarjosi vieraileville puhujille mahdollisuutta yöpyä erään seurakuntalaisen mökillä. Meillä ei ollut yöpymisen tarvetta, mutta tämä seurakuntalainen haluaa kuulemma palvella seurakuntaansa antamalla mökkinsä puhujavieraiden käyttöön ja ostamalla jääkaappiin ruuatkin valmiiksi.
Luvun loppuosassa kuvataan koskettavasti Titusta ja hänen matkatovereitaan. He olivat innostuneita tehtävästään viedä rakkauden lahjaa Jerusalemiin. Paavali sanoo, että matkaan lähetetään Tituksen mukana muitakin miehiä. Hänelle oli tärkeää, että he toimivat lahjan kanssa oikein ja vastuullisesti niin ihmisten kuin Jumalan edessä. Tämäkin on tärkeä periaate. Raha-asiat tulee seurakunnassa hoitaa avoimesti ja vastuullisesti.
Mika