Sak. 11, Luuk. 6

Sak. 11 Luuk. 6

Paimenen ja johtajan elämän voi olla ankkureita voi olla karkeasti kaksi: toinen on oman edun tavoittelu ja piittaamattomuus johdettavien elämästä. Toinen on paimennettavien parhaasta huolehtiminen jopa niin pitkälle, että antaa henkensä lammasten edestä. Jumalan halu oli paimentaa Israelia ja Juudaa armolla ja sovulla (Sak. 11:6).
Sakarja joutui kuitenkin omalla esimerkillään näyttämään, millaista on, kun paimen hylkääkin lampaansa ja ajattelee vain itseään ja tarpeitaan. (Sak. 11:16).

Luukas 6 esittää Jeesuksen vuorisaarnan Matteusta tiiviimmin: rakastakaa vihamiehiänne, älkää tuomitko, tehkää hyvää, lainatkaa toisille, armahtakaa, vapauttakaa, antakaa, vaikka ette saisi takaisin (j. 27–38).

Jeesuksen ohjeet kertovat Jumalan valtakunnan periaatteesta: Jumala antaa meille suosionsa ja pelastuksen vaikka emme ansaitsisi niitä. Ja millainen isä, sellaisia lapsetkin ovat. Rukoilen, että saisimme kaikki kokea olevamme niin siunattuja, että siitä vuotaa yli niillekin lähimmäisille, jotka sitä eivät ansaitsisi.

Heli