Heprealaiskirje selittää kokonaisuudessaan paljon VT:tä tuodakseen esille sen, että Jeesus on Messias, profeeettojen lupaama pelastajakuningas. Kirje lienee suunnattu juutalaiskristityille kehotukseksi Jeesuksen seuraamiseen vaikeinakin aikoina. Oli ilmeistä, että paluu takaisin synagogaelämään houkutteli ja siksi korostus on Jeesuksen ylivertaisuudessa vanhaan elämään verrattuna. Ehkä tämä kirje antaa meillekin ajattelemisen aihetta uskon ja oman hengellisen elämän tärkeydestä nykyisessä maailmanajassa.
Luku nostaa esiin Jeesuksen roolia luomisessa, lunastuksessa ja nyt hallitsijana istumassa Jumalan oikealla puolella. Jeesuksen ylivertaisuus enkeleihin verrattuna tuodaan myös vahvasti edelle. Nykyään enkeleistä puhutaan aika usein, kuten esim.(https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/alexander-stubb-valtti-taparasti-kolarin-pyoralenkilla-joku-suojelusenkeli-tuli-paikalle/7840914#gs.7v4ec5 ) ja läpi Raamatun kulkee kertomuksia enkeleiden olemassaolosta. Enkelit ja arkkienkelit ilmestyvät ihmisille ja ilmoittavat suuria pelastushistorian tapahtumia. VT:ssa mainitaan nimeltä arkkienkelit Mikael ja Gabriel. UT:ssa enkeleitä pidetään henkiolentoina, Jumalan tahdon toteuttajina (14) ja taivaallisina sotajoukkoina. Jouluevankeliumissa mainitaan nimeltä myös Gabriel. Löytynee käsitteelle suojelusenkeli myös pohjaa Raamatusta.
En ole koskaan oikein miettinyt suhdettani enkeleihin, niiden olemassaoloon, mutta tuntuu siltä, että niiden toimintaa ja läsnäoloa ja tehtävää ehkä vähän vähätelläänkin. Toisaalta enkeleistä ja henkimaailmasta näyttäisi olevan paljon helpompi puhua kuin Raamatun Jeesuksesta. Voisiko syynä olla se, että Jeesus ja Raamattu haastaa ottamaan kantaa Jeesuksen ydintehtävään ja tutkimaan myös omaa sisintään, eikä siinä pääse niin helpolla? Jeesus oli Jumalan Karitsa, joka otti pois maailman synnin! Jeesus toimitti puhdistuksen synneistä (3), jotta meillä olisi pääsy Isän luo!
Siunausta päivääsi!
t. Juha