Luvussa korostetaan enkelien ja Jeesuksen sanoman eroa. Enkelit ovat olleet Jumalan sanansaattajia, mutta Jeesuksen jälkeen Jumala puhuu poikansa Jeesuksen kautta. Jeesuksen sanoista on pidettävä kiinni, sillä ne tuovat iankaikkisen näkökulman elämään ”ettei yksikään, joka häneen uskoon hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Jeesuksen uhrikuolema merkitsi sitä, että hän riisti kuolemallaan vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta (langennut enkeli). Näin Jeesus päästää kaikki kuoleman pelon orjuudessa eläneet vapaiksi (14-15). Näin synttäreiden jälkeen, kun vanheneminen ja elämän rajallisuus on entistä ilmeisemmin tosiasia, jota ei voi paeta, on tämä sana kuoleman pelon voittamisesta yllättävän lohdullista luettavaa.
Jeesuksen ihmisyys ja inhimillisyys ovat tärkeä osa Jeesuksen pelastustyötä. Hän suostui ihmisen osaan, mutta ilman syntiä, voidakseen olla virheetön uhrikaritsa. ”Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta” (9). Jeesus kutsuu meitä veljikseen ja haluaa auttaa meitä meidän kiusauksissa ja kärsimyksissä. On lohdullista tietää, että hän ymmärtää ihmisen elämää ja haluaa auttaa meitä kasvukivuissamme.
Juha