Ps. 17
Tässä on taas yksi psalmi, jonka kirjoittaja tuntuu kovin itsevarmalta:
Sinä tutkit sydämeni, yölläkin sinä minua tarkkaat,
sinä koettelet minua
mutta et löydä minusta mitään väärää.
Tämä on Daavidin rukous ja tiedämme, että nämä sanat eivät aivan pitäneet paikkaansa. Epäilen kyllä, että tässä ei ole tarkoituskaan käsittää niitä kirjaimellisesti. Minusta näyttää siltä, että kyse on jostain kiistasta, jossa Daavid on joutunut syytetyksi. Tässä tilanteessa hän pyytää Jumalaa apuun ja tietää olevansa syytön siinä asiassa. Uskoisin, että hänen mieleensä ei silloin edes mahtunut kuin tuo yksi asia. Tämä ei ole mikään vuorisaarna. Nimittäin kun psalmeja lukee ja vertaa niitä vaikkapa Jeesuksen opetuksiin, niin tulee helposti unohtaneeksi, että psalmien kirjoittajilla oli aivan eri lähtökohta teksteilleen. Ne oli tarkoitettu jotain tilannetta varten, ei välttämättä yleisiksi elämänohjeiksi. Tarkoitus oli auttaa ihmisiä rukoilemaan ja avaamaan sydäntään Jumalalle. Jos tämän unohtaa, niin sanojen merkitystä voi olla vaikea ymmärtää oikein. En siis ala viilaamaan pilkkuja, vaan yritän eläytyä Daavidin tilanteeseen.
Daavid on siis tilanteessa, jossa hän haluaa oikeutta Jumalalta. Perusteluna on se, että Jumala tietää totuuden riita-asiasta ja myös Daavidista. Hän on nimittäin elämässään valinnut epätavallisen suunnan.
En ole tehnyt niin kuin muut tekevät.
Olen totellut sinua
ja välttänyt väkivallan teitä.
Kun tutkii Daavidin elämää, niin tämä lause pitää todella paikkaansa. Sitä onnetonta Urian tapausta lukuun ottamatta. Daavid ei vastustusta kohdatessaan reagoinut aggressiiviisesti, vaan mieluummin luotti niissä tilanteissa Jumalan apuun. Voimankäytön sijasta hän teki tuntemuksistaan rukouksen ja sellainenhan tämäkin psalmi on. Tämä on varsin huomiota herättävää, kun ottaa huomioon aikakauden ja Daavidin aseman. Nöyrä kuningas oli harvinaisuus ja väkivallan yleensä ajateltiin kuuluvan kuninkaan tehtävänkuvaan. Tämä kaikki osoittaa, että Daavid todella eli lähellä Jumalaa. Jumala oli puhunut hänelle ja ohjannut kulkemaan ikään kuin vastavirtaan.
Tietenkin teksti myös opettaa meille itse Jumalasta. Hän on hyvä, oikeudenmukainen ja voimakas. Hän on omiensa luona, puhuu heille ja huolehtii heistä. Lisäksi psalmista voi ottaa mukaansa monta lupausta. Tässä niistä yksi:
Kun herään unesta,
sinun läsnäolosi ravitsee minut.
Ilm. 10
Tämän luvun tapahtumat eivät minulle oikein aukea. Puhutaan puhuvista ukkosista, mutta niiden sanoja ei saa paljastaa. Sitten on syötävä kirjakäärö, joka maistuu hyvältä, mutta karvastelee vatsassa. Voi olla, että tässä on symboliikkaa, joka oli selvää Johanneksen aikalaisille. Minulle se kertoo vain sen, että Jumalan suunnitelmassa on myös sellaisia puolia, jotka eivät ole vielä paljastuneet. Tulevaisuuden tietäminen ei aina ole hyvä asia. Olisimmeko olleet onnellisempia, jos vaikka vuosi sitten tähän aikaan joku olisi kertonut koronasta? Kenties olisimme osanneet valmistautua paremmin, mutta se on ainoa positiivinen asia, mikä tulee mieleen.
Sen vuoksi meille riittää tieto, että Jumalalla on suunnitelma ja Hän vie sen päätökseen. Ennen sitä Hän on meidän kanssamme ja pitää meistä huolen.
Marko
